Kuulovammaisten elokuvateatteritekstitys sisältää dialogin lisäksi paljon muutakin informaatiota. Kuulovammaisille tekstitettyjen elokuvaversioiden määrä kasvaa tuetun tekstittämisen myötä. Kasvaako tekstitettyjen elokuvaversioiden esittäminen samassa suhteessa? Innovatiivisuutta tarvitaan yhä esitystekniikan hyödyntämisessä.
Vuonna 2019 kuulovammaisille tekstitettyjä versioita on saatavilla miltei kaikista kotimaisista elokuvista, mutta elokuvateatterinäytöksistä edelleen vain murto-osa sisältää kuvailevan tekstityksen. Syyttävä sormi osoittaa herkästi esittämisestä vastaavien elokuvateattereiden suuntaan, mutta syyt kuvailevan tekstityksen puuttumiseen eivät ole näin yksinkertaisia.
Havainnekuva kuulovammaisille suunnatusta kuvailevasta ohjelmatekstityksestä (Yle Areena) Teemu Nikin elokuvasta Armomurhaaja (It’s Alive Films Oy 2017). Vuonna 2017 kaikkia kotimaisia elokuvia ei vielä tekstitetty elokuvateatterilevitykseen.
Vieraskielisiä elokuvia on mahdollista esittää kaksikielisesti tekstitettynä, koska tekstitys kattaa pelkän dialogin. Sen sijaan kuulovammaisten tekstitys sisältää dialogin lisäksi paljon muutakin informaatiota.
Aikuisiällä kuuroutuneen Pia Polichronidiksen mukaan hyvä elokuvateatteritekstitys on sellainen, jossa otetaan kaikkien dialogit huomioon sekä lisäksi kuvaillaan äänensävyt ja muut akustiset elementit, esimerkiksi ”vesihanan lorina”. Tekstityksestä ei jätetä mitään pois vain sen takia, että kuva näyttää sen.
”Jos kuulovammaisille suunnattu kuvaileva suomenkielinen tekstitys ja ruotsinkielinen dialogitekstitys haluttaisiin esittää yhtäaikaisesti, kuvailevaa tekstitystä pitäisi tiivistää. Silloin paljon olennaista informaatiota jäisi pois”, kertoo levitysyhtiö B-Plan Distribution Oy:n Helena Mielonen.
Kuva: Kuokkasen Kuvaamo, © Elokuvayhtiö Oy Aamu Ab
Hymyilevä mies -elokuva vuodelta 2016 oli ensimmäinen kotimainen elokuva, joka elokuvateatterilevityksessä tekstitettiin kuulovammaisille. Tekstityksen lisäksi elokuvien saavutettavuutta voidaan parantaa merkittävästi uusilla esitystekniikoilla. Olemassa olevien tekniikoiden hyödyntäminen edellyttää aktiivisuutta ja oikeaa tahtotilaa.
Sen sijaan, että ripustaudutaan ajatukseen kaksikielisestä tekstityksestä, Mielonen mainitsee, että on olemassa muita teknisiä ratkaisuja, joilla elokuvan saavutettavuuteen voitaisiin pyrkiä vaikuttamaan myös Suomessa. Hän mainitsee yhtenä esimerkkinä taaimmalle penkkiriville sijoitetut erilliset näytöt, joilta kuvaileva tekstitys olisi luettavissa.
Finnkino Oy:n ohjelmistopäällikkö Toni Lähteinen puolestaan tuo esiin, että saavutettavuutta palvelisi parhaiten tulevaisuudessa se, että teatteri tarjoaisi kuulovammaisille laseja, joiden kanssa henkilö voisi missä tahansa elokuvanäytöksessä istua millä tahansa paikalla ja saada tekstityksensä henkilökohtaisesti kuitenkin katsoen valkokangasta siinä missä muutkin. Lähteisen mukaan kyseistä tekniikkaa esiteltiin kesällä 2019 eurooppalaisessa messutapahtumassa. Hän pitää mahdollisena, että tällainen tuote saadaan elokuvateatterimarkkinoille lähitulevaisuudessa.
Uusi tekniikka olisi todella tervetullutta, sillä Suomen elokuvasäätiö panostaa nyt tosissaan kotimaisen elokuvan saavutettavuuteen. Se tarkoittaa sitä, että ne katsojat, jotka eivät voi nauttia elokuvasisällöstä ilman kuvailevan tekstityksen tuomaa tukea, saavat tarvitsemansa tuen.
Kuuloliiton mukaan noin 800 000 suomalaisella on jonkinasteinen kuulon alenema, lievästä huonokuuloisuudesta täydelliseen kuurouteen. Tekstityksestä hyötyisivät luonnollisesti myös suomen kieltä opiskelevat maahanmuuttajat.
Vuodesta 2019 alkaen elokuvan kuvailutulkkaus ja tekstitys heikkokuuloisille on pakollinen pitkille näytelmä- ja dokumenttielokuville, jotka saavat markkinointi- ja levitystukea Suomen elokuvasäätiöltä. Käytännössä jatkossa kaikki elokuvasäätiön tukemat elokuvat ovat tekstitettyjä.
”Tarkkoja tietoja tekstityksen tai tulkkauksen vaikutuksesta katsojalukuihin on hankala kerätä, mutta pääteltävissä on, että vaikutus on myönteinen”, toteaa elokuvasäätiön kotimaan levityspäällikkö Harri Ahokas.
Taloudellinen tuki
- Suomen elokuvasäätiö myöntää tuotantotukea kuvailutulkkaukseen näkörajoitteisille ja tekstitykseen heikkokuuloisille
- Hakijana: levitys- tai tuotantoyhtiö
- Tuen määrä: toteutuneet kustannukset, enintään 7000 euroa
