e-Seek-projekti (2014-2017) on Suomen Akatemian rahoittama hanke, joka tutkii miten lukemisen- ja tarkkaavaisuuden pulmat vaikuttavat kuudesluokkalaisten, eli 11-13-vuotiaiden lasten internetlukutaitohin. Hanke on toteutettu yhteistyössä Psykologian laitoksen ja Kasvatustieteellisen laitoksen kanssa. Tutkimukseen on osallistunut Prof. Paavo Leppäsen johdolla kuusi muuta tutkijaa.
Digitalisoituvassa yhteiskunnassa ja opetusjärjestelmissä on käynyt ilmi miten vähän tiedetään alakouluikäisten nettilukutaidoista. Lukemisen ja tarkkaavaisuuden kanssa haasteita kokevat oppilaat ovat aikaisemmin jääneet tutkimusten ulkopuolelle, eikä heidän pärjäämisestään verkkoympäristössä ole aiemmin ollut lainkaan tietoa. Tutkimuksen tuloksia käytetään apuna opetusjärjestelmien kehittämisessä tulevaisuudessa.
e-Seek-projekti on tutkinut 400 oppilaan joukkoa ja pyrkinyt saamaan lisää tietoa siitä, miten hyvin kuudesluokkalaiset osaavat tunnistaa internetissä oleelliset lähteet, miten he arvioivat niitä kriittisesti, sekä miten hyvin opiskelijat osaavat hyödyntää useita eri lähteitä. Tähän opiskelijoiden ryhmään kuuluu lukemisen ja tarkkaavaisuuden kanssa kamppailevia oppilaita ja sen tarkoituksena on tutkia heidän haasteitaan internetlukemisessa.
eSeek-projekti tutkii myös erilaisten taustatekijöiden, kuten motivaation, kognitiivisten taitojen ja lukemistottumuksien suhdetta verkkolukutaitoihin.
Tutkimuksessa opiskelijoille on annettu sekä yksilöllisesti suoritettavia tehtäviä, että ryhmätehtäviä. Ryhmätehtävässä opiskelijoiden tuli etsiä tietoa netistä, lukea nettisivuja ja arvioida niitä. Yksilötehtävissä arvioitiin opiskelijoiden lukemisen taitoja, muistia, päättelyä ja tarkkaavaisuutta. Osa opiskelijoista jatkoivat tutkimuksia vielä silmänliikettä taltioiviin tutkimuksiin, jossa tarkoituksena oli tutkia opiskelijoiden internetin tiedonhakutottumuksia. Myös aivojen sähköistä toimintaa tutkittiin lukemiseen ja tarkkaavaisuuteen liittyen.
Verkossa käyty opetus ja tiedonhaku ovat muuttaneet lähestymistapoja, sekä tarpeita lukemisen ja tarkkaavaisuuden kanssa haasteita kokevien oppilaiden suhteen. Aikaisemmat tutkimukset klassisten opetusmateriaalien vaikutuksista eivät päde enää, sillä netistä löydettävän tiedon laajuus on lähes rajatonta ja tekstin hahmottaminen voi olla aiempaa hankalampaa.
Tutkimuksessa huomattiin, että oppimisvaikeuksien kanssa kamppailevilla oppilailla oli vaikeuksia hahmottaa löydetyn tiedon todenperäisyyttä.
Tutkimuksessa todettiin, että taitavat nettilukijat pystyivät huomioimaan paremmin hakutuloksien uskottavuutta, perustuen esimerkiksi artikkelin otsikkoon, nettisivun osoitteeseen ja esimerkkitekstiin. He pystyivät myös paremmin huomaamaan vanhentuneet tiedot ja tulkitsemaan tietoa monipuolisemmin, kuin lukemisen ja tarkkaavaisuuden kanssa haasteita kokevat oppilaat.
Hanke on tärkeä ottaen huomioon nykypäivänä verkossa leviävän disinformaation, sekä erilaiset salaliittoteoriat. Väärää tietoa jaetaan tällä hetkellä erityisesti liittyen koronapandemiaan ja ilmastonmuutokseen. Väärän tiedon uhat koskettavat niin yksilöä, kuin myös demokratiaa ja yhteiskunnallista keskustelua. Jos nuori osaa tulkita paremmin valheellista tietoa, hän pystyy tekemään valistuneempia päätöksiä koskien omaa elämäänsä.
