Heli Blåfield uskoo, että meillä ihmisillä on enemmän yhdistäviä kuin erottavia tekijöitä ja yrittää töissään löytää näitä yhteneväisyyksiä. Kuvaajan työn keskiössä on ihmisten tasavertainen kohtaaminen.
Photographer with a huge laugh. Näin 37-vuotias valokuvaaja kuvailee itseään Instagramissa. Heli Blåfield tosiaan tunnetaan hersyvästä ja usein kuultavasta naurustaan, joka on epäilemättä saanut useankin ihmisen rentoutumaan hänen kameransa edessä.
Opiskellessaan kuvajournalismia Tampereen yliopistolla valokuvaaja Heli Blåfield jännitti itsekin ihmisten kohtaamista. Kuvattuaan ensimmäistä kertaa täysin vierasta, kuvaustilannetta pelkäävää henkilöä Blåfield ymmärsi, minkälainen luottamuksen osoitus on, että joku antaa kuvata itseään. Hän pohti usein: millä oikeudella saan kuvata toista ihmistä?
”Tajusin silloin, etten suhtaudu kevyesti siihen, että joku antaa minun ottaa itsestään kuvia. Olen siitä erittäin kiitollinen ihmisille enkä ota sitä kevyesti”.
Blåfield on myöhemmin urallaan erikoistunut designin ja reportaasien lisäksi juuri henkilökuvaukseen. Hän kertoo olevansa loputtoman kiinnostunut ihmisistä ja kohtaamisista, siitä miten ihmiset käyttäytyvät ja minkälaisia energioita voi erilaisissa tilanteissa havaita.
Kandidaatintyössään Blåfield tutki luottamuksen rakentumista kuvaustilanteessa. Uransa aikana hän onkin pohtinut eniten juuri sitä, miten saada ihmiset rentoutumaan kameran edessä. Henkilökuvaus on hänen mielestään kuin tanssi, jossa yritetään löytää sama energian kuvattavan kanssa. Stressaantunut tai poissaoleva kuvattava ei välttämättä rentoudu täyttämällä tilannetta puheella, vaan tällöin tarvitaan ennemmin rauhaa ja toisen kuuntelemista.
Blåfield on työskennellyt uransa alussa myös maakuntalehdissä ja kuvaa mielellään ympäri Suomea. Hän kokee, että ihmiset eivät lopulta ole kovin erilaisia. Vaikka elämme pitkälti omissa kuplissamme, pitäisi meidän malttaa istua alas ja kohdata toinen ihminen. ”Koen, että meissä ihmisissä on enemmän yhdistäviä kuin erottavia tekijöitä ja yritän työlläni löytää näitä yhteneväisyyksiä”.
Eräs Blåfieldin uran kohokohdista oli tapaaminen edesmenneen Kirsti Paakkasen kanssa. Marimekon entinen toimitusjohtaja kohteli häntä kunnioituksella ja tasavertaisena, mikä ei nuorelle naiskuvaajalle ollut aina itsestään selvää. Blåfieldiin teki vaikutuksen intensiteetti, jolla arvostetussa asemassa oleva Paakkanen jaksoi edelleen kohdata ihmisiä.
Blåfield haluaa myös itse kuvaajana arvostaa kohteitaan. Hän ei omien sanojensa mukaan ole se kuvaaja, joka kuvaa ihmisiä kaivamassa nenää kesken tilaisuuden, vaan kunnioittavalla katseella ihmisyyttä kohtaan. Hän ei silti halua ottaa vain edustuskuvia, jotka kuvaisivat ihmistä tylsästi ja kiiltokuvamaisesti, vaan haluaa löytää kuviinsa jonkin erityisen hetken tai tilanteen.
Omien kuvausprojektiensa kohdalla Blåfieldin katse on siirtynyt koko ajan lähemmäksi ja henkilökohtaisemmaksi. Hän on kuvannut itselleen tärkeää saunakulttuuria, riskiryhmään kuuluvaa isäänsä korona-aikana sekä viimeisimpänä omia lapsettomuushoitojaan ja niistä seurannutta raskautta ja synnytystä, niiden kipuja ja iloja. Hän kokee, että eri etäisyyksille katsominen pitää kuvaajan katseen vetreänä ja kimmoisana. Jatkuva toisten ihmisten kohtaaminen tarvitsee vastapainoksi myös itsensä kohtaamista.
Heli Blåfieldin vinkit aloittelevalle kuvaajalle
”Kamera voi olla kuvattavalle pelottava instrumentti, jolloin tekniikan sanallistaminen auttaa. Kerron kuvattavalle usein, mitä teen ja miksi, jottei hänelle tule sellainen olo, että hänessä on jotain vikaa.”
”Mitä varmemmaksi tulee tekniikan ja työkalun kanssa, sitä vapaammin voi heittäytyä olemaan toisen ihmisen kanssa. Tekniikka yksin ei kuitenkaan tee kuvaa, vaan yhtä tärkeä työkalupakki on elämä, joka meillä on takana, iästä riippumatta.”
”On myös OK jännittää ja olla epävarma, sinun ei tarvitse olla valmis. Tämä on matka.”
Kuka?
Heli Blåfield (heliblafield.com)
Syntynyt Helsingissä 1985
Valmistunut Tampereen yliopistosta Visuaalisen journalismin maisteriohjelmasta Yhteiskuntatieteiden maisteriksi vuonna 2016
Erikoistunut designiin, henkilökuviin ja reportaaseihin
Työskennellyt mm. Ilkka- ja Etelä-Saimaa -lehdille sekä Sanoma-konsernille, tällä hetkellä freelance-kuvaaja
Julkaisuja useissa suomalaisissa ja kansainvälisissä lehdissä ja verkkomedioissa
Kuvannut mm. Samujille, Finlaysonille, MeNaisille ja Suomen Kuvalehdelle
Julkaissut veljensä Ville Blåfieldin kanssa modernista suomalaisesta saunakulttuurista kertovan teoksen Saunavuoro (Teos 2019)
Teksti ja kuvat: Mirkku Korhonsuo
