Taistelu tasa-arvon ja demokratian puolesta.
Syyskuun 2022 puolivälissä Iranin niin sanottu siveyspoliisi pahoinpiteli 22-vuotiaan Mahsa Aminin hengiltä. Nuori nainen oli pidätetty väärin puetun hijabin vuoksi. Tämä oli naisten alhaiseen asemaan sekä yleisesti huonoihin elinoloihin kyllästyneille Iranin kansalaisille liikaa. Tästä seurasi laajoja mielenosoituksia ympäri Irania, jotka ovat olleet suurimpia sitten vuoden 1979 islamilaisen vallankumouksen.
Iranin turvallisuusjoukot ovat helmikuun 2023 alkuun mennessä pidättäneet lähes 20 000 mielenosoittajaa, ja kuolleita on yli 500. Poikkeuksellisen näistä tekee myös se, että ensimmäistä kertaa naiset ovat johtamassa mielenosoituksia. Mielenosoitukset eivät ole pysyneet pelkästään maan rajojen sisäpuolella, vaan niitä on järjestetty aktiivisesti ympäri maailmaa, kuten myös Suomessa.
”Nainen, elämä, vapaus!” on yksi mielenosoitusten iskulauseista. 11 vuotta sitten Iranista Suomeen muuttanut naisaktivisti Shabnam Nikbakhsh kertoo, mihin mielenosoituksilla pyritään ja miksi on tärkeää, että niitä järjestetään myös muualla maailmassa. Hän kertoo alamäen alkaneen Iranissa jo vuonna 1979, jolloin uusi teokraattinen hallitus määräsi huivin pakolliseksi naisille. Siitä alkaen naiset ovat olleet jatkuvan sorron kohteena.
”Huivi ei ole pelkkä kangas, vaan se symboloi poljettuja naisten oikeuksia.”
Minne ikinä meneekään, huivi pitää aina olla oikeaoppisesti puettuna. Muuten voi pahimmassa tapauksessa päästä Aminin lailla hengestään. Shabnam kertoo myös itse joutuneensa lapsena moraalipoliisin pidättämäksi väärin puetun hijabin vuoksi. Hän on ymmärtänyt tilanteen vaarallisuuden vasta myöhemmällä iällä.
Iranin ongelmat eivät rajoitu pelkästään naisten huonoon asemaan.
”Iran ei ole köyhä valtio.”
Maailman toiseksi suurimmat maakaasu- sekä valtavat öljyvarannot tekevät Iranista yhden maailman rikkaimmista valtioista, puhumattakaan muista mittavista luonnonvaroista. Iranilla olisi suuret edellytykset kehittyä, mutta korruptoituneen hallituksen ja terroristijärjestöjen rahoittamisen vuoksi valtion varat eivät päädy kansalaisten hyväksi.
Mielenosoittajat eivät suostu kompromisseihin nykyisen hallituksen kanssa, vaan vaativat sen vaihtamista ja koko poliittisen järjestelmän uudistamista.
Iranin entisen kruununprinssi Reza Pahlavin edustamasta oppositiosta halutaan nykyisen hallituksen korvaajaa. Tämänhetkiset vallanpitäjät tekevät siitä kuitenkin mahdotonta. Vuonna 1979 syrjäytetyn kuninkaan poika ei kuitenkaan ole tuomassa monarkiaa takaisin, vaan hän kampanjoi länsimaisen demokratian puolesta. Pahlavi on mm. kiertänyt ympäri Eurooppaa keskustelemassa eri maiden edustajien kanssa Iranin tulevaisuudesta ja sen kehittämisestä. Mukana kampanjoinnissa on myös lukuisia iranilaisia julkisuuden henkilöitä. Opposition edustaminen ja kannattaminen Iranissa ei kuitenkaan ole vaaratonta. Pitkien vankeusrangaistusten ja kuolemantuomion riski on olemassa kaikille nykyhallitusta kritisoiville.
Shabnam Nikbakhsh tutkii avaruusfysiikkaa Oulun yliopistossa. Hän on ollut aktiivisesti mukana mielenosoituksissa.
”Muutos ei tule tapahtumaan parissa päivässä. Olemme valmiita taistelemaan niin kauan kuin se vaatii.”
Iranin rajojen ulkopuolella järjestettävillä mielenosoituksilla halutaan taistella maan levittämää propagandaa vastaan, sekä saada länsimaat aktiivisemmin osoittamaan tukensa iranilaisille. Yksi tärkeä tavoite on saada mm. EU-maat sekä Britannia ja Kanada luokittelemaan Iranin nykyinen ihmisoikeuksia sortava ja korruptoitunut hallitus terroristihallinnoksi. Tämä auttaisi iranilaisia taistelussa paremman tulevaisuuden ja demokratian puolesta, kun länsimaat ovat katkaisseet kaiken yhteistyön Iranin nykyhallituksen kanssa ja asettavat tämän entistäkin ahtaammalle.
