ADHD:n oireet havaitaan usein jo lapsuudessa, mutta jotkut hakeutuvat tutkimuksiin vasta aikuisiällä. Opiskelijalla oireet vaikuttavat usein huomattavasti arkeen ja ADHD-diagnoosi, hoitosuunnitelma ja erilaiset selviytymiskeinot helpottavat opiskelua ja muita arjen haasteita. Psykoterapeuttina pitkään toiminut Saara Föhr Bovell kertoo tutkimusprosessista ja apukeinoista ADHD:n kanssa toimimiseen erityisesti opiskelijan näkökulmasta.
ADHD eli aktiivisuuden ja tarkkaavuuden häiriö ilmenee n. 2,5 – 3,4 prosentilla aikuisista. ADHD liittyy aivojen tarkkaavuutta ja vireystilaa säätelevien hermoverkkojen häiriintyneeseen kehitykseen. Oirekuva on laaja ja se voi näkyä kullakin yksilöllä eri tavoin. Oireita voivat olla yliaktiivisuus, keskittymisvaikeus, tarkkaamattomuus, mielialojen nopea vaihtelu tai impulsiivinen käytös.
Opiskelijoilla ADHD voi vaikuttaa arkeen ja opiskeluun huomattavasti. Opiskelijalla voi esiintyä vaikeuksia tulla kouluun ajoissa, hahmottaa tehtäviin menevää aikaa tai keskittyä opetukseen. Jo tehtävien aloittaminen voi tuntua erittäin haastavalta. ADHD:n oireilla ja niiden seurauksilla voi olla negatiivinen vaikutus henkilön itsetuntoon ja ne voivat luoda huonommuuden tunteen. Oireyhtymässä on myös kohonnut riski käytös-, mieliala- ja päihdehäiriöihin.
Saara Föhr Bovell työskentelee kehittämistyössä terapiakoordinaattorina ja hänellä on takana noin 10 vuoden työkokemus psykiatrisesta erikoissairaanhoidosta neuropsykiatrian osastolla ja poliklinikalla.
Jos henkilöllä epäillään aktiivisuuden ja tarkkaavuuden häiriötä, hänen voi olla hyödyllistä käydä tutkimuksissa saadakseen yksilöllisen hoitosuunnitelman oireiden kanssa pärjäämiseen. Föhr Bovell suosittelee hakeutumaan tutkimuksiin, jos kokee oireiden haittaavan omaa arkea usein ja mahdollisesti usealla eri osa-alueella. Monia diagnoosin saaminen auttaa jo siten, että ymmärtää itseään ja haasteitaan paremmin, osaa olla itselle armollisempi eikä jatkuvasti vertaa itseään muihin.
Netistä löytyy paljon itsehoitomateriaaleja, erilaisia lomakkeita ja oirekyselyitä, joista voi arvioida omaa tilannettaan. Föhr Bovell haluaa muistuttaa, että esimerkiksi keskittymiseen ja tarkkaavuuteen liittyvät haasteet ovat yleisiä ja niitä voi olla henkilöllä muustakin syystä kuin juuri ADHD:sta johtuen.
Jos oireet haittaavat elämää ja tilanne mietityttää, kääntyminen opiskelija-, työ- tai oman terveysaseman terveydenhuollon puoleen olisi hyvä vaihtoehto.
Föhr Bovell painottaa että tutkittavan muuta psykiatrista vointia ja sen hetkistä tilaa on tärkeä tutkia. Muut ajankohtaiset haasteet on tärkeä hoitaa ennen ADHD-tutkimuksia, jotta voidaan seurata mahdollista kehityksellistä oirekuvaa mahdollisimman selkeästi.
Saara Föhr Bovell kertoo, että tutkimukset eivät ole “yhden vastaanoton tutkimuksia”, vaan puhutaan tutkimusprosessista ja ne ovat pitkälti haastattelupainotteisia. Tutkimuksiin hakeutuneen henkilön lisäksi saatetaan haastatella myös jotakin tutkittavan läheistä ihmistä siitä, miten oireet ovat ilmenneet hänen näkökulmastaan.
Tutkimuksissa hyödynnetään asiakirjoja henkilön syntymästä lähtien, kuten neuvola- ja oppilashuollon asiakirjoja. Prosessi etenee yksilöllisesti, riippuen esimerkiksi siitä onko aikaisemmin tehty jonkinlaisia selvityksiä. Nämä selvitykset voivat liittyä muihin psykiatrisiin asioihin, oireisiin, neurologisiin haasteisiin tai muihin oppimisen vaikeuksiin.
”Tärkeä ADHD:n hoito on säännölliset elämäntavat”
ADHD:n hoito on hyvin moninaista. Arjen hallintaan ja opiskeluun mietitään erilaisia apukeinoja. Lääkehoito voi myös olla monelle hyödyllinen.
“Tärkeä ADHD:n hoito on säännölliset elämäntavat” Föhr Bovell kertoo. On hyvä pitää unirytmi kunnossa ja ruokailu säännöllisenä. “Jos tuntuu että energiaa on tosi paljon niin liikunta on hyvä keino sen purkamiseen. Myös opettelu esim. aikatauluttamiseen tai mielen tasaamiseen ja rauhoittamiseen voivat helpottaa arkea”.
Opiskeluun voidaan soveltaa erilaisia tyylejä. Föhr Bovell kertoo että joillekuille etäopiskelu tai tehtävien tekeminen hiljaisessa tilassa, tentin suorittaminen suullisesti tai koeajan pidennys ovat toimivia keinoja. Luennon aikana seisominen, liikkuminen, muistiinpanojen teko, neulominen tai piirtäminen voivat auttaa. Henkilö- ja koulukohtaisesti voidaan miettiä, mitkä keinot auttaisivat keskittymiseen ja tehtävien tekoon.
Föhr Bovellin mukaan “Lääkehoitoa voidaan suositella kokeiltavaksi jos siihen ei ole estettä ja tutkittava on siihen halukas”. Lääke ei poista ADHD:tä henkilöltä vaan sen tehtävä on lievittää oireita. Lääkkeitä on erilaisia ja niistä testaamalla etsitään yksilölle sopiva lääke. Joskus myös muuttuneet arjen rutiinit vähentävät myöhemmin lääkehoidon tarvetta.
Henkilö, jolla on keskittymis- ja tarkkaavuusvaikeuksia, saattaa kuitenkin pystyä keskittymään häntä kiinnostaviin asioihin erityisen hyvin. Impulsiivisuus voi näyttäytyä myös nopeana toimeen tarttumisena.
Föhr Bovell on huomannut urallaan, että ADHD-diagnoosin saaneilla henkilöillä saattaa korostua positiivisesti ongelmanratkaisutaidot, rohkeus ja luovuus. Asioihin suhtautuminen saattaa olla ennakkoluulotonta ja voi löytyä uskallusta tehdä asioita uudella tavalla. “Tällaisia ihmisiä me todella tarvitaan, jotta voidaan jotain uutta luoda ja kehittää.”
Saara Föhr Bovell kertoo että silloin kun pahimmat ADHD-oireet ovat hoidossa, saadaan henkilön todellinen potentiaali käyttöön.
“Kun sitten vielä löydetään henkilölle se asia, mikä häntä kiinnostaa ja missä hän on hyvä, niin silloin tämä henkilö pääsee todella loistamaan. Siitä tässä kaikessa onkin kyse”
Minda Takanen
