Kun Keniassa, Yemenissä, Dubaissa ja Egyptissä asunut Mahasin Buaishah muutti ensimmäisen kerran Suomeen, pimeys ja kylmyys oli shokki. Silti hän on asunut Suomessa jo 11 vuotta. Miten maahanmuuttaja kokee valon ja vuodenaikojen vaihtelun?
Aurinkoisen kevään saapuessa Suomeen seuraa valoa, mutta myös merkittäviä vaikutuksia ihmisten mielialaan ja hyvinvointiin. Suomen vuodenaikojen voimakas kontrasti on tunnettu ilmiö, mutta mitä tapahtuu, kun aurinko viimein palaa horisontin ylle? Suomeen muuttanut Mahasin Buaishah kertoo kokemuksistaan liittyen vuodenaikojen ja valon vaihteluun.
“Se oli todella shokeeraavaa, koska kun muutin Suomeen, oli helmikuun loppu. Sää oli erittäin kylmä, ja muistan selkeästi, että pakkasta oli –12 astetta. Samaan aikaan Dubaissa oli yli 30 astetta. Laukkuni pullistelivat vaatteista, mutta täysin vääränlaisista, joten palelin päästä varpaisiin.”
Kevään ja kesän odotus on kuin suuri hengenveto, jonka suomalaiset ottavat pimeän talven jälkeen. Aurinko nousee hitaasti, mutta sen säteet tuntuvat lämmittävän niin kehoa kuin mieltäkin.
D-vitamiinin rooli tässä vuoristoradassa on keskeinen. Tutkimukset ovat osoittaneet, että pimeyden aikana D-vitamiinin saanti voi laskea merkittävästi, mikä voi vaikuttaa negatiivisesti ihmisten mielialaan ja terveyteen.
Auringonvalolle altistuminen lisää aivojen erittämää serotoniinihormonia. Serotoniini liitetään mielialan kohottamiseen, ja se auttaa ihmistä tuntemaan olonsa rauhalliseksi ja keskittyneeksi. Illalla pimeämpi valaistus laukaisee aivoissa toisen hormonin, melatoniinin tuotannon.
Aivojemme käpylisäkkeessä syntyvällä melatoniinihormonilla on tärkeä merkitys vuorokausirytmin sekä vuodenaikaisessa valoisien ja pimeiden kausien eli kesä-talvirytmin säätelyssä.
“Talvella, kun auringosta ei ole tietoakaan, ihmiset ovat hieman synkkiä ja kaikki ovat vähän alakuloisia. Kesäisin kun kysyy esimerkiksi suuntaa saatetaan ottaa kädestä kiinni ja viedä paikan päälle. Talvella me kaikki haluamme vain nopeasti paikasta A paikkaan B.”
“Meillä oli vain muutama tunti aikaa syödä ja juoda.”
Valosta voi myös aiheutua kulttuurillisia haasteita, esimerkiksi ramadan, joka kestää noin 29 tai 30 päivää riippuen kuusta. Se on pyhä aika, jolloin muslimiyhteisö paastoaa auringonnoususta auringonlaskuun asti. Paastoaminen on yksi islamin viidestä peruspilarista, ja sen aikana pidättäydytään ruoasta, juomasta, tupakoinnista ja seksuaalisten tarpeiden tyydyttämisestä. Ramadanin tarkoituksena on paitsi fyysinen puhdistautuminen myös hengellinen kasvu, itsekurin vahvistaminen ja yhteisön yhteenkuuluvuuden vahvistaminen. Kuukauden lopussa vietetään juhlava Eid al-Fitr -juhla, joka merkitsee paaston päättymistä.
“Noin kolme vuotta sitten ramadan oli kesäkuussa, ja se oli todella haasteellista. Yöt ja päivät sekoittuivat keskenään, ja siitä palautuminen kesti kuukausia. Rikoimme paaston keskiyön aikoihin ja aloitimme sen heti kello 2:00, joten meillä oli vain muutama tunti aikaa syödä ja juoda”, kertoo Buaishah.
Hänen mukaansa Suomen sää voi olla vaihteleva, mutta kevään saapuessa se tarjoaa runsaasti valoa ja mahdollisuuksia nauttia ulkoilusta ja luonnon kauneudesta.
“Talven pimeys on hyvin masentavaa, eikä ole energiaa tehdä mitään. Ei tunne sitä onnellisuutta, jonka kokee aurinkoisena päivänä. Kun keväällä ja kesällä menee ulos, kaikki hymyilevät ja ovat onnellisia.”
– Adi Hassan
