Sun pitäis käydä Tallinnan Telliskiven ”hipster” alueella – tykkäisit! Tai sympaattisessa Tartossa, joka loistaa luonnon kauneuden ja värikkään katutaiteen yhteislaulullaan. Jos päiväristeilyn sijaan otatkin vähän pidemmän pysähdyksen Suomenlahden toiselle puolelle, niin voit löytää paljon uutta ja kiinnostavaa – esimerkiksi opiskelupaikan.
Meillä on kankeahko kuva Virosta, tuosta halvan alkoholin ja melkein, mutta ei kuitenkaan, ymmärrettävän kielen maasta. Mitä siellä sitten on?
Tallinnan Teknillisessä Yliopistossa on 1900 kansainvälistä opiskelijaa, joten on järkevää ilmaista asiansa myös englanniksi.
Emmi Leinonen opiskelee Tallinnan Teknillisessä Yliopistossa.
24-vuotias Emmi Leinonen opiskelee Tallinnan Teknillisessä Yliopistossa kansainvälisen oikeustieteen kanditutkintoaan. Kun oikeustieteellisen ovet eivät Suomessa auenneet, Emmi päätti lähteä kokeilemaan onneaan muualle.
“Hain kahdesti Suomeen oikeustieteelliseen, mutta en päässyt sisään. Silloisessa työpaikassani työkaverini kertoi Tallinnassa opiskelusta. Päätin hakea Tallinnaan, sillä en halunnut taas uutta välivuotta. Tiesin, että tämä on se ala mitä haluan opiskella ja tehdä työkseni. En ole katunut yhtään! Tämä on kolmas vuosi, joten suurin osa minun kanssa aloittaneista valmistuu nyt. Itse olin vaihdossa, ja jäin hieman jälkeen muista kurssien suhteen, joten tulen valmistumaan ensi syksynä. Kandi enää jäljellä!” Leinonen iloitsee.
Teknillisen yliopiston Nohik -kahvila on opiskelijoiden keskuudessa suosittu.
Isossa koulussa on koko ajan paljon meneillään.
”Hakuprosessi on kevyempi ja hakea voi osaan tutkinnoista vielä elokuussakin. Joten jos Suomesta ei saa opiskelupaikkaa, voi vielä kesälläkin hakea Viroon opiskelemaan.”
Viron yliopistoissa kansainvälisiin tutkinto-ohjelmiin ei ole samanlaisia pääsykokeita, mitä meillä Suomessa. Hakuprosessi on kevyempi ja hakea voi osaan tutkinnoista vielä elokuussakin. Joten jos Suomesta ei saa opiskelupaikkaa, voi vielä kesälläkin hakea Viroon opiskelemaan. Koulupaikan saadakseen Leinonen kirjoitti motivaatiokirjeen ja teki erillisen englannin kokeen, jolla hän osoitti englannin kielen osaamisensa yliopistolle. Jos hänen englannin lukioarvosanansa olisi alunperin ollut 7 tai C, hänen ei olisi tarvinnut tehdä erillistä englannin koetta. Ei siis hätää, jos aiemmin englanti on mennyt vähän sivu suun! Se ei kaada toiveita kouluun pääsystä. Pääsykokeet tai sisäänpääsykriiteerit ovat vähän erilaisia tutkinnosta riippuen.
Eroa pääsykokeiden lisäksi löytyy myös muualta. Toisin kuin Suomessa, Virossa opiskelu maksaa. Kuten monet muutkin Tallinnassa opiskelevat suomalaisnuoret, Leinonen käy Suomessa töissä. Kun asuu Suomessa vanhempien luona, ei majoitukseen mene ylimääräistä rahaa.
“Opintoni kustantavat vuodessa noin 3300 euroa, riippuen siitä kuinka paljon valitsen opintopisteitä. Saan Suomesta KELA-tuen, sekä kaksinkertaisen opintolainan. Käyn myös Suomessa muutaman kerran kuukaudessa, jolloin teen extra-työntekijänä töitä yökerhoissa. Kesät tietty vietän Suomessa töissä,” Leinonen kertoo.
Virossa asuminen ja eläminen on huomattavasti halvempaa kuin Suomessa, joten Suomesta saatu palkka on iso raha kun hypätään laivasta ulos Tallinnaan.
Baltic Film and Media School -koulun käytävillä.
Luovuus näkyy myös taidekoulun ulkoseinissä.
Opiskelija viimeistelee ääniä lyhytelokuvaan, joka käsittelee aihetta, josta ei Virossa vielä liikaa puhuta: sukupuolivähemmistöjä.
Virossa asuu yhteensä noin 1400 suomalaista korkeakouluopiskelijaa, joten samaa kieltä puhuvia ystäviä löytyy helposti. Toiveita perinteisistä suomalaisista opiskelijaperinteistä ei myöskään tarvitse hylätä, vaikka maa vaihtuisi!
“Parasta ovat muut opiskelukaverit! Meillä on tiivis Suomi-yhteisö ja me järjestämme kaikki samat pippalot ja haalarijuhlat kuin Suomessakin opiskelevat. Muista suomalaisista on saanut myös tukea opiskeluiden aikana. Emme kilpaile toisiamme vastaan, vaan autamme ja jaamme muistiinpanoja muille”, Emmi Leinonen ylistää.
“ Parasta ovat muut opiskelukaverit! Meillä on tiivis Suomi-yhteisö ja me järjestämme kaikki samat pippalot ja haalarijuhlat kuin Suomessakin opiskelevat. ”
Ikävimmäksi puoleksi Virossa opiskelussa Leinonen mainitsee omista arvoistaan eroavan kulttuurin, joten välillä maa ei tunnu kotoisalta.
Voidaan karkeasti sanoa, että Viro tulee hieman jäljessä monissa asioissa verrattuna Suomeen. Asenneilmapiiri ei välttämättä ole yhtä liberaali kuin meillä, mutta siinäkin tapahtuu jatkuvasti muutosta. Esimerkiksi sukupuolivähemmistöt eivät ole juurikaan näkyvillä, eikä ne ole yhtä hyväksyttyjä kuin Suomessa. Täytyy kuitenkin muistaa, että Viro julistautui itsenäiseksi pois Neuvostoliiton vallan alta vasta vuonna 1991. Monet vanhat arvot kantavat varmasti pitkälle, mutta nuorissa kuitenkin on asenteita uudistava voima.
Tallinnassakin on olemassa urbaania meininkiä, kuten esimerkiksi koko Telliskiven alue, joka on verrattavissa Helsingin Kallioon. Siellä paikalliset “hipsterit” viettävät aikaansa ravintoloissa ja erikoisliikkeissä katutaiteen keskellä.
Telliskiven kahvilat ja baarit ovat suosittuja nuorten keskuudessa.
Monesti voidaan ajatella, ettei Virosta saatu tutkinto olisi yhtä arvokas kuin Suomesta hankittu. Onko näin?
“Sama tutkinto se sinänsä on, me opiskelemme kansainvälistä oikeustiedettä, kun Suomessa opiskellaan Suomen lakia. Usein työnantajat ovat enemmänkin kiinnostuneita opinnoistani ja haluavat kuulla lisää. Tietenkin ennakkoluuloja on paljon, mikä voi vaikeuttaa työnhakua. Uskon silti että tämä tulee muuttumaan kun koko ajan enemmän ja opiskelijoita valmistuu ja pääsee työelämään.”
Leinonen on ollut tyytyväinen opintoihinsa, ja suosittelee kansainvälisiä opintoja lämpimästi:
“Suosittelen! Aina voi hakea maisteriin Suomeen, jos tuntuu että kolme vuotta riittää ulkomailla opiskeluun. Saamme ehdottomasti tärkeän englannin työkieleksemme ja kansainvälisen verkoston. Viro ei kuitenkaan ole kuin parin tunnin laivamatkan päässä Helsingistä!”
Study in Estonia antaa täällä kattavasti tietoa Virossa opiskelusta.
Tarton eläinlääketieteellisen yliopiston hevoset viettävät päivää ulkona.
Mikä eläin?
Ülikool = yliopisto.
Tallinnan lisäksi yliopisto-opintoja voi suorittaa Tartossa, kahden tunnin junamatkan päässä maan pääkaupungista. Tarto on aika paljon pienempi kaupunki, asukkaita siellä on noin 100 000, kun tallinnassa taas asuu yli 400 000 ihmistä. Parhaiten Tarto tiedetään suomalaisten keskuudessa lääketeiteen- ja eläinlääketieteen opinnoista. Kaupunki onkin parhaimmillaan lukukausien aikana, kun kaupunki on täynnä opiskelijoiden vilinää. Kesäisin opiskelijat ja muutkin asukkaat lähtevät viettämään muualle lomiaan, joten silloin kaupungissa on todella rauhallista.
”Tartossa katutaide on todella näkyvässä osassa kaupunkikuvaa. Se, mikä siinä on hauskinta ja erikoisinta, on laittomuus.”
Tartossa katutaide on todella näkyvässä osassa kaupunkikuvaa. Se, mikä siinä on hauskinta ja erikoisinta, on laittomuus. Taideteoksiin ei ole keneltäkään kysytty lupaa. Silti katutaide on yleisesti hyväksyttyä ja katutaidefestivaali Stencibility järjestetään tänä vuonna jo yhdeksättä kertaa. 
Tarto on kaupunkina todella sympaattinen ja kompakti – ja täynnä puistoja! Paikalliset pääsevät lähestulkoon aina paikasta paikkaan kävellen korkeintaan kymmenessä minuutissa. Kun keväisin illat alkavat lämmetä, Emajõen varteen avataan pop-up kuppiloita, joihin keräännytään viettämään kaunista iltaa. Illan viiletessä jatketaan opiskelijoiden suosimaan Möku-baariin. Siellä on aina kaikki. Kuten Tallinnan Telliskivi, on Tartossakin oma nouseva trendikäs hipster-alueensa, Aparaaditehas.
Veistossuihkulähde ”suutelevat opiskelijat” on keskeinen Tarton maamerkki.
Aparaaditehas on vanha tehdasalue, joka on yksi Tarton nopeimmin kehittyvistä alueista. Siellä kohtaavat luovat yrittäjät, viihde, kirpputoreilu ja ravintolat.
Tartossa tapahtuu.
Ei Tartokaan pelkkää fiilistelyä ole. Tarton yliopistolla toimii geenipankki, jossa on näytteet yli 50 000 virolaisen geeneistä. Siellä tehdään laajaa tutkimustyötä. Geenilaboratorion toiminnan tarkoituksena on yrittää edistää virolaisten terveyttä, kun tiedetään minkälaiset geenit kenelläkin on.
Viron yliopistot tekevät siis paljon töitä tulevaisuuden eteen. Korkeakoulujen tilat ovat moderneja ja hyvin varusteltuja. Virossa on myös yhtä asukasta kohden eniten start up -yrityksiä Euroopassa. Sekin kertoo jo jotain! Kehitykseen halutaan panostaa paljon. Tallinnan Teknillisen Yliopiston yhteydessä toimii Mektory, jonka tiloissa työskentelee erilaisia toimijoita ja start upeja: robotiikkaa, satelliitteja ja uusia innovaatioita. Tarkoituksena on tuoda yhteen tutkijoita, yrittäjiä ja opiskelijoita. Opiskelijoita yritetään näin työllistää ja kannustaa perustamaan omia yrityksiä.
Geeninäytteet säilötään pillien omaisiin säiliöihin.
Geenilaboratoriossa vaaditaan erittäin kylmiä lämpötiloja, että näytteet säilyvät.
Mektory tuo yhteen opiskelijoita ja yrittäjiä.
Mektoryn tiloissa kehitetään robotiikkaa.
Viron taideakatemian uudet tilat rakentuvat parhaillaan ja ne aukeavat käyttöön elokuussa 2018.
Planeettoja Tarton observatorion takapihalla.
Viro tuomitaan usein jo lähtökohtaisesti, että eihän siellä oikein mitään ole. -No onhan siellä! Se on aika paljon asenteesta kiinni. Miksi sulkea silmät värikkäiltä kaduilta ja ihanilta ravintoloilta – ja mahdollisesti tulevaisuuden koulutukselta? Ei Viron tarvitse tuntua siltä että olisi ulkomailla, jos ei siltä tunnu. Kannattaa silti tutustua, heittäytyä ja antaa mahdollisuus!
