Huhtikuun eduskuntavaaleissa voidaan varsinaisen vaalituloksen lisäksi jännittää myös sitä, kuinka suuri prosenttiosuus suomalaisista nuorista käyttää tänä keväänä äänioikeuttaan. Taajuus Media kysyi puolueilta, millaisin keinoin suomalaisnuoria houkutellaan äänestämään huhtikuun vaaleissa.
Suomalaiset nuoret ovat usean vuoden ajan äänestäneet valtakunnallisissa vaaleissa selkeästi maan muita ikäryhmiä vähemmän. Tilastokeskuksen mukaan 18-24-vuotiaiden suomalaisnuorten äänestysaktiivisuus on ollut viime vuosina jopa 15 prosenttia muita ikäryhmiä heikompaa.
Karua kieltä kertoo esimerkiksi tilasto vuoden 2017 kuntavaaleista, jolloin Tilastokeskuksen mukaan alle 25-vuotiaista suomalaisnuorista äänioikeuttaan käytti vain noin 35 prosenttia.
Allianssi Ry:n vuonna 2015 teettämästä tutkimuksesta käy ilmi, että merkittävä syy nuorten alhaiselle äänestysaktiivisuudelle on nuorten vaikeus löytää itselleen sopivia ehdokkaita. Lisäksi sähköisen äänestysmahdollisuuden sekä poliittisen keskustelun puute ovat tutkimuksen mukaan osaltaan laskeneet suomalaisnuorten äänestysintoa.
Taajuusmedia kysyi suomalaisilta puolueilta, millä tavoin nuoria houkutellaan äänestämään huhtikuun eduskuntavaaleissa. Haastattelupyyntöön vastasivat Vihreät, SPD, Kokoomus sekä Hjallis Harkimon luotsaama Liike Nyt.
Suomalaisnuorten äänestysaktiivisuus viime vuosien valtakunnallisissa vaaleissa (Lähde: Tilastokeskus)
Liike Nyt on Suomen poliittisen kentän uusimpia tulokkaita. Kaikille avoin poliittinen liike haluaa kannustaa nuoria mukaan muun muassa tarjoamalla uudenlaisia mahdollisuuksia vaikuttaa, sekä nostamalla esiin nuoria itseään kiinnostavia poliittisia teemoja, kuten ilmastonmuutoksen.
”Nuoret ovat tällä hetkellä todella koulutettuja ja valveutuneita. Jos heillä ei ole keinoja käyttää tietojaan ja taitojaan yhteisten asioiden päättämiseen, se aiheuttaa turhautumista eikä vie asioita eteenpäin”, Liike Nytin viestinnästä vastaava Sarian Antila kertoo.
Liike haluaa uudistaa perinteistä päätöksentekoa, ja konkreettisesti tämä näkyy esimerkiksi teknologian mukaan ottamisella vaikuttamiseen ja päätöksentekoon.
Nuoria on houkuteltu mukaan muun muassa Liikkeen toimistolla järjestettyjen iltamien kautta, joihin nuoria on kutsuttu keskustelemaan vaikuttamisesta ja Liikkeen toiminnasta. Lisäksi Liike Nytin puheenjohtaja Hjallis Harkimo on tavannut nuoria kiertäessään puhumassa suomalaisissa yliopistoissa.
Liike Nyt on asettanut tuleviin eduskuntavaaleihin ehdolle myös poikkeuksellisen nuoria ehdokkaita. Esimerkiksi Helsingin vaalipiiristä vaaleissa on ehdolla 18-vuotias opiskelija Tomas Kurenniemi.
Liike Nytin toiminta on kaikille avointa, ja Antilan mukaan poliittisen vaikuttamisen lisäksi liikkeeseen voi tulla myös esimerkiksi valokuvaamaan tai tuottamaan somevideoita.
”Meillä ei ole mitään valmista muottia, vaan meillä saa tehdä ja vaikuttaa oman mielenkiinnon ja osaamisen mukaan”, Antila muistuttaa.
Poliittinen kansanliike Liike Nyt perustettiin huhtikuussa 2018 (Kuva: www.liikenyt.fi)
Kokoomus ei kosiskele suomalaisnuoria niinkään erityisin keinoin, vaan uskoo puolueen politiikan puhuttelevan myös nuoria.
”Kampanjamme kärkiteemoja ovat muun muassa ilmastonmuutoksen torjuminen, koulutus ja maailman paras työelämä”, Kokoomuksen viestintäpäällikkö Kirsi Hölttä kertoo.
Kokoomukselle nuorten poliittinen aktiivisuus näyttää tällä hetkellä hyvältä. Hölttä kertoo puolueessa toimivan paljon aktiivisia nuoria sekä Kokoomusopiskelijoissa että Kokoomusnuorissa. Samalla Hölttä kuitenkin toteaa nuorten alhaisen äänestysaktiivisuuden olevan ongelma.
”Vaaleissa päätetään tulevaisuudesta. Juuri nuorten ikäluokkien pitäisi tästä syystä olla erityisen kiinnostuneita siitä, miten pystytään turvaamaan myös heidän ikäluokilleen vakaa, kestävä ja turvallinen Suomi sekä elinkelpoinen maapallo”, Hölttä sanoo.
Tulevissa eduskuntavaaleissa Kokoomuksen ehdokkaista noin 13 prosenttia on alle 30-vuotiaita.
Tärkeintä nuorten – ja kaiken ikäisten – äänestäjien luottamuksen ansaitsemiseksi on tehdä sellaista politiikkaa, joka tarjoaa ratkaisuja ja luo uskoa tulevaisuuteen.
SDP tavoittelee eduskuntavaaleissa nuorten ääniä muun muassa panostamalla monipuoliseen markkinointiin sosiaalisessa mediassa.
”Meille on tärkeää näkyä siellä missä nuoret ovat. Lisäksi aiomme kohdata laajasti suomalaisia ihmisiä ja teemme ovelta ovelle -kampanjointia myös näissä vaaleissa”, SDP:n viestintäpäällikkö Iida Vallin kertoo.
SDP näkee nuorten matalan äänestysaktiivisuuden isona yhteiskunnallisena ongelmana. Vallin toteaa, ettei ongelmaa saa ohittaa olankohautuksella, vaan nuorten äänestysaktiivisuuden nostamiseksi on tehtävä paljon töitä kaikissa puolueissa.
”Tärkeintä nuorten – ja kaiken ikäisten – äänestäjien luottamuksen ansaitsemiseksi on tehdä sellaista politiikkaa, joka tarjoaa ratkaisuja ja luo uskoa tulevaisuuteen. SDP:n edistyksellinen tulevaisuuslinja vetoaa toivottavasti kaiken ikäisiin ihmisiin”, Vallin sanoo.
Nuorisobarometrista tihkuneiden ennakkotietojen mukaan politiikka kiinnostaa nuoria enemmän kuin ennen.
Vihreiden kampanjapäällikkö Kirsi Syväri kertoo myös Vihreiden satsaavan yhä enemmän nuorten suosimiin tiedotuskanaviin.
Vihreiden ehdokaslistalla on tulevissa eduskuntavaaleissa aikaisempaa enemmän nuoria ehdokkaita. Kaikista puolueen ehdokkaista noin 15 prosenttia on alle 30-vuotiaita. Nuorin ehdokas on iältään 19.
Syvärin mukaan puolue uskoo saavansa runsaasti myös nuoria äänestäjiä taakseen eduskuntavaaleissa.
”Nuorisobarometrista tihkuneiden ennakkotietojen mukaan politiikka kiinnostaa nuoria enemmän kuin ennen ja politiikasta kiinnostuneiden nuorten määrä on korkeampi kuin koskaan. Vihreille tärkeät ilmasto- ja koulutusasiat kiinnostavat nuoria erityisesti”, Syväri sanoo.
