Sykemittareilla ja urheilukelloilla voi nykyään kuka tahansa koota itselleen tarkkaa tietoa treenaamisesta. Yhä usemmalta liikkujalta löytyy nyt ranteesta kello ja rinnasta sykevyö. Kun mittari unohtuu kotiin, koukuttunut käyttäjä palaa sen hakemaan – siitä huolimatta, että on ehtinyt jo treenisalin ovelle.
Sykemittari on mukana kulkeva henkilökohtainen valmentaja. Tai ainakin apuvalmentaja.
Anne Lahtomäki on 34-vuotias aktiivinen liikunnan harrastaja. Lapsena Annen elämän täytti yleisurheilu, hiihto ja pesäpallo. Ryhmäliikuntatunnit, maantiepyöräily ja punttisali tulivat tutuiksi hieman myöhemmin. Ensimmäisen sykemittarin hän hankki vuonna 2008. ”Silloin halusin seurata kalorien kulutusta, koska tavoitteeni oli laihtua hieman. Ensimmäinen sykemittarini kertoi muistaakseni vain minimi-, maksimi- ja keskisykkeen sekä kulutetut kalorit. Mittari auttoi tuolloin hahmottamaan kulutusta paremmin”, hän muistelee.
Nykyisellä sykemittarillaan Anne saa paljon enemmän ja tarkempaa tietoa treenaamisesta. Laitevalmistajan ohjelman avulla hän kerää tiedot tietokoneelle ja voi seurata esimerkiksi treenien kokonaiskuormittavuutta ja lepoon tarvittavaa aikaa. Mittarista voi myös lukea suoraan palautteen heti treenin jälkeen, esimerkiksi tällaisen: ”Kovatehoinen harjoitus, mahtava vauhti pitkälle harjoitukselle! Kehitit aerobista kuntoasi, nopeuttasi ja kykyäsi harjoitella kovalla intensiteetillä pidempiä aikoja. Tämä harjoitus kehitti myös väsymyksen sietokykyäsi.”
Anne käyttää mittaria aina treenatessaan. Normaalissa saliharjoituksessa hän ei koe siitä niin paljon hyötyvänsä, mutta tavan vuoksi mittari on mukana salillakin. ”Tosin raskaamman ja intensiivisemmän saliohjelman aikaan suuri kulutus yllätti minut. Kulutin alle tunnissa saman verran kuin erittäin rankalla ryhmäliikuntatunnilla”, hän kertoo.
Paljon liikkuvalla naisella treenien kokonaiskuormittavuus saattaa kasvaa helposti suureksi. Sykemittarin keräämillä tiedoilla ohjelma laskee myös lepoon tarvittavan ajan.
”Aina en ole uskonut, että tarvitsisin lepoa niin paljoa, mutta kyllä sen sitten kropassa tuntee, kun on aivan voimaton olo”, Anne miettii.
Laihtumaan pyrkivälle liikkujalle Anne suosittelee sykemittarin käyttöä nimenomaan kalorien kulutuksen seuraamisen kannalta. ”Joskus saattaa kuvitella, että kävelylenkillä kuluttaa paljon, mutta todellisuus onkin ihan toinen. Mittari kertoo armottomasti sen, jos treeni ei ole ollut tarpeeksi kuluttava tai tehokas.”
Sykemittarin käytöstä on tullut Annelle tapa, ja ilman mittaria hän ei tahdo treenata. Aktiiviliikkujana hän haluaa saada suoritukset itselleen tilastoon, jotta voi seurata kokonaiskuormittavuutta ja treeniä ylipäätään. Mittarin unohtuminen kotiin harmittaa niin paljon, että se on haettava, jos vain aikaa on.
”Jos en käytä sykemittaria, tuntuu vähän siltä kuin treeniä ei olisi tehty ollenkaan.”
”Haluan myös seurata esimerkiksi intervalliharjoituksen aikana maksimisykkeitä ja yrittää päästä aina vähän korkeammalle tasolle. Saan mittarin avulla paljon informaatiota ja kyllä se motivoi liikkumaan enemmän, mutta järkevämmin”, Anne kertoo.
Eri lajien kuormittavuuden vertailu on myös yksi syy, miksi Anne käyttää sykemittaria. Kulutusta on näppituntumalta paljon vaikeampi arvioida, mutta tekniikan avulla saa nykyään hyvinkin tarkat lukemat. ”Tiedän esimerkiksi täsmällisemmin, miten paljon minun pitää syödä päivän aikana, vaikkapa suklaata”, Anne nauraa.
Oman liikuntatilaston kerääminen ja seuraaminen on liikunnasta nauttivan Annen mielestä palkitsevaa. Hän haluaa saada jokaisen hikipisaran tilastotietoihin. Onko nainen koukussa? ”Kyllä. Se on koukuttavaa. Sitä se nimenomaan on. Mittarin unohtaminen treeneistä tuntuu ihan kamalalta”, hän lopettaa.
Sosiaalisessa mediassa Anne jakaa harvoin treenisuorituksiaan. Extrapitkä pyöräilylenkki voi joskus päätyä Sportstrackerin kautta Facebookiin.
