Särkänniemen delfinaario on tunkkainen tuulahdus menneisyydestä. Suomen ensimmäisen ja viimeisen delfinaarion toiminta on loppusuorallaan eläinten oikeuksien puolesta käydyn kamppailun tuloksena. Suomen Eläinsuojeluyhdistysten liitto sekä eläinsuojeluyhdistykset Animalia ja Oikeutta eläimille ovat jo pitkään vaatineet delfinaarion sulkemista.
Vuoden 2014 toukokuussa vihreiden kaupunginvaltuutettu Juhana Suoniemi jätti Tampereen kaupunginvaltuustoon aloitteen Särkänniemen delfinaarion toiminnan lopettamisesta. Aloitteen allekirjoittaneiden lähes kahdenkymmenen Tampereen kaupunginvaltuutetun mukaan delfiinit eivät ole osa nykyaikaista ja eläimiä kunnioittavaa huvipuistoa. Valtuustoaloitteen perustelut ovat selvät: nykyään delfiineistä ja niiden elintavoista tiedetään enemmän, eikä niitä eläinoikeusajattelun näkökulmasta tule pitää vankeudessa. Aloite vetoaa myös siihen, että muualla vastaavia ”merimaailmoja” on jo suljettu.
Maailmalla muiden muassa SeaWorld on saanut mittavasti kritiikkiä eläinten vangitsemisesta ja niiden elinoloista. SeaWorld on maailman johtava merieläin-aiheinen teemapuisto, ja heidän omistuksessaan on suurin kokoelma miekkavalaita. Miekkavalas kuuluu delfiinien heimoon.
Elokuva paljasti vääryydet
Vuonna 2010 Orlandon SeaWorldin miekkavalas Tilikum tappoi kouluttajansa. Tapahtumasta sai alkunsa CNN-uutiskanavan dokumenttielokuva Blackfish, joka sai ensi-iltansa Sundance Film Festivalilla vuoden 2013 alussa. Elokuva kyseenalaisti käsityksen villieläinten vangitsemisesta viihteelliseen tarkoitukseen ja toi esille eläinten huonon kohtelun, joka eskaloitui vuoden 2010 tapahtumiin. Tilikumia ja muita valaita pidettiin ahtaissa ja usein pimeissä altaissa pitkiä aikoja.
Hittidokumentin julkaisun jälkeen SeaWorld kärsi kasvojenmenetyksestä ja taloudellisista tappioista ihmisten boikotoidessa teemapuistoa. Koituneet taloudelliset haitat eivät kuitenkaan jääneet pysyviksi, sillä talouslehti Forbesin mukaan SeaWorldin tulos kääntyi taas kasvuun suurimman kohun laskeuduttua. Kiista älykkäiden eläimien vangitsemisesta kuitenkin jatkuu yhä – Suomessakin.
Kansan asia
Tampereen kaupunginvaltuusto hylkäsi Suoniemen valtuustoaloitteen koskien Särkänniemen delfinaarion alasajoa. Äänet kaupunginvaltuustossa jakautuivat epätasaisesti: Särkänniemen delfinaario sai luvan jatkaa toimintaansa äänin 45–16. Aloitteen kaatumisen jälkeen delfinaarion lopettamisen puolesta on alettu kerätä nimiä kuntalaisaloitteeseen. Vuosi sitten julkaistun kuntalaisaloitteen on allekirjoittanut noin 2 800 ihmistä. Aloite tarvitsee neljän tuhannen tamperelaisen kannatuksen edetäkseen kaupunginvaltuustoon.
Kuntalaisaloitteen allekirjoittamista ovat vauhdittaneet Särkänniemestä kantautuneet surulliset uutiset: elokuussa 2014 uutisoitiin 35-vuotiaan Näsi-delfiinin kuolemasta ja lokakuussa delfinaariossa kuolleesta delfiininpoikasesta. Kyseessä oli delfinaarion vanhimman ja kenties kuuluisimman pullokuonodelfiinin, Veeran (s. 1978), reilun viikon ikäinen poikanen. Keskustelu Särkänniemen delfinaarion tulevaisuudesta kävi kuumana Twitterissä, ja ensimmäisenä asiaan tarttui Tampereen kaupunginvaltuuston puheenjohtaja Sanna Marin.
Kuvakaappaus Sanna Marinin Twitteristä.
Yhdistys vaati mitätöimään toimiluvan
Oikeutta eläimille -yhdistys pyysi Eviralta tulkintaa Särkänniemen delfinaarion eläintarhaluvasta viime vuoden alussa. Yhdistyksen mukaan delfinaarion toiminta muistuttaa enemmän sirkusta kuin eläintarhaa ja sen toimilupa olisi mitätöitävä. Yhdistyksen tarkoituksena on lopettaa delfiinien käyttö sirkuseläiminä. Evira oli samoilla linjoilla ja antoi heinäkuussa 2014 tulkinnan delfinaarion toimiluvasta: Eviran kannan mukaan delfinaarion toiminta vaikuttaisi enemmän eläinsuojelulaissa mainitulta sirkukselta tai muulta näytökseltä, vaikka delfinaariolla on myös eläintarhan piirteitä. Eläinsuojelulain mukaan Evira ohjaa ja valvoo lain täytäntöönpanoa ja noudattamista, lopullisen päätöksen toimiluvista tekee kuitenkin aluehallintovirasto. Alun perin eläintarhaluvan delfinaariolle on myöntänyt Maa ja metsätalousministeriö, jonka Länsi-Suomen lääninhallitus on myöhemmin tarkistanut.
Selvitys toimiluvista tehtiin myöhemmin myös Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintoviraston kautta. Viranomaiset eivät löytäneet puutteita toiminnasta, ja delfinaario sai jatkaa eläintarhaluvalla.
Tulevaisuus yhä tapetilla
Särkänniemi delfinaarioineen on Tampereen kaupungin suurimpia matkailuvaltteja: vuosittain delfinaariossa vierailee noin 270 000 ihmistä. Delfinaarion vastustajien mukaan Särkänniemi tekee hallaa koko Tampereen kaupungin imagolle. Maailman pohjoisimman delfinaarion sirkusaktit vetoavat yleisöön, mutta kuten vastaavat merimaailmat, se myös tarjoaa tietoa merieläimistä ja vesistöistä sekä niiden suojelusta. Särkänniemen delfinaario painottaa toimintansa tarkoituksen olevankin tiedon välittäminen ja luonnonsuojelu – mitä enemmän tietoa näistä eläimistä saadaan, sitä paremmin niitä voidaan suojella. Nykyään tietoa voidaan kuitenkin saada muualtakin, mutta vielä 50- ja 60-luvuilla delfinaariot olivat olennainen osa meribiologian tiedonhankintaa. Tämän päivän delfinaariot nähdään tiedonvälittäjien sijaan sirkuksina, jotka ovat painumassa historiaan. Särkänniemen delfinaarion tulevaisuus on yhä tapetilla – varmaa on, että tähän keskusteluun törmätään vielä.
Kuvat: Särkänniemen Elämyspuisto
