Haitin maanjäristys vuonna 2010 tappoi ja jätti kodittomaksi satojatuhansia. Huutava hätä vei suomalaisen Vesan keskelle hävitystä.
Haitin maanjäristyksessä vuonna 2010 kuoli yli 220 000 ihmistä ja yli 300 000 ihmistä jäi kodittomaksi. Alueelle tarvittiin humanitääristä apua nopeasti. Vesa Kirjavainen lähti ensimmäiselle ulkomaankomennukselleen kolmen tunnin varoitusroitusajalla.
31-vuotiaalle mikrobiologi Vesa Kirjavaiselle Haitin maanjäristys oli ensimmäinen kansainvälinen avustustehtävä. Kirjavainen oli ollut mukana SPR:n ensiaputoiminnassa kuitenkin jo pitkään.
-Harrastuspuolella olen ollut reilut 10 vuoden ajan toiminut vapaaehtoisena SPR Länsi-Helsingin osastossa, Haagan ensiapuryhmässä. Harrastuksen myötä kansainväliset avustustyöntekijän tehtävät ovat tulleet mahdollisiksi.
Punaisen Ristin avustustyöntekijäreserviin kuuluvat henkilöt saavat katastrofitilanteen sattuessa tekstiviestin, kun on tarvetta lähettää avustusyksikkö kriisialueelle.
-Sain viime hetken hälytyksen tekstiviestitse lähtöpäivän aamuna klo 9:00. Kohteessa oli vielä tarvetta muutamalle tekniselle delegaatille ja vastasin pyyntöön myöntävästi. Yhdentoista jälkeen minulle tuli Punaisen Ristin keskustoimistolta viesti, jossa kerrottiin, että koneessa on paikka varattuna.
Tuosta hetkestä vain noin yhdeksän tuntia myöhemmin Kirjavainen oli jo matkalla kohti lentokenttää, josta avustustyöntekijöiden lennon oli määrä lähteä kohti Haitia.
-Alkuperäinen lentosuunnitelmamme tähtäsi Dominikaanisen Tasavallan lentokentälle, koska Haitin kenttä oli sen verran pieni ja ruuhkainen, mutta viime hetkellä suomalainen avustustyöntekijä onnistui järjestämään laskeutumismahdollisuuden Haitin kentälle. Aamu oli valkenemassa Haitilla, eikä tuolloin ollut vielä mitään tietoa majoituksista, muonituksista tai ylipäänsä mistään, vaan siitä lähdettiin suunnittelemaan kenttäsairaalan pystytystä.
Ensimmäinen viikko meni kenttäsairaalan pystytyksessä ja tavaran vastaanotossa. Tavaraa tuotiin lentokoneilla ja kuorma-autoilla Dominikaanisen tasavallan puolelta. Seuraavassa vaiheessa kasattiin telttoja, asennettiin sähkögeneraattoreita ja järjestettiin puhtaan veden saanti.
Isoimmat haasteet liittyivät logistiikkaan. Alkuvaiheessa lentokoneessa olivat mukana vain omat henkilökohtaiset tavarat, mutta loppujen tarvikkeiden saapumisaikatauluista ei ollut tarkempaa tietoa. Haasteena oli se, ettemme tienneet milloin mitäkin tavaraa saataisiin, joten oli aina pärjättävä niillä tavaroilla, joita oli käytettävissämme.
Kenttäsairaala oli Kirjavaisen mukaan todella suosittu, koska Haitilla oli suuri pula sairaaloista ja terveydenhuollosta. Kaikki avustustyöntekijät saivat tehdä kovasti töitä.
-Jo ennen kuin kenttäsairaalaa edes oltiin avattu, sinne tuotiin jo pari ammuttua henkilöä, joten leikkaussalin pystyksessä jouduttiin olemaan todella ripeitä. Lääkärit alkoivat operoida potilasta ja sairaahoitajat sekä tekninen henkilökunta jatkoivat kenttäsairaalan pystytystä.
Punaisen Ristin avustustyöntekijäkursseille voivat hakea henkilöt, jotka ovat olleet työelämässä pari vuotta, ja heillä on taustallaan suoritettu tutkinto. Kriisialueella tarvitaan monenlaista osaamista, joten ammattitaustan ei tarvitse välttämättä olla terveydenhuoltoon liittyvä. Avustuskohteet kestävät tyypillisesti kuukaudesta muutamaan kuukauteen, tehtävätyypistä riippuen. Kansainvälistä avustustyötä suunnittelevan kannattaa varautua kohtalaisen pitkiin aikoihin ulkomailla ja toimimaan usein varsin hankalissakin olosuhteissa.
