Pasilan asemanseutu on kokenut sadassa vuodessa merkittävän muutoksen maaseudusta tulevaisuuden pilvenpiirtäjäkeskukseksi. Pasilassa tiivistyy koko Suomen kehitys köyhästä maaseudusta rikkaaksi ja moderniksi maaksi.
Pasilan entinen puuasema. Nykyinen Rauhanasema. Hans-Erik Nyman, 1970-luku.
Allekirjoittanut muistaa pikkupoikana käyneensä uuden hienon aseman avajaisissa vuonna 1990. Punavalkoisiin pikajunan vaunuihin pääsi sisälle, ja se teki vaikutuksen. Nyt tuo siihen aikaan hieno asema on muisto vain, ja paikalla on valtava rakennustyömaa. Tulevina vuosina alueelle nousee Helsingin toinen keskusta. Pasila on ollut poikkeuksellisen rakentamisen, purkamisen ja uudelleenrakentamisen kohteena yli 150 vuotta .
Pasilan purettu asema oli taattua ysäri-designia. Juho Nurmi 2014, Helsinkikuvia.
Vanhan aseman aula. Jaana Maijala 2014, Helsinkikuvia.
Pasilan rauhallinen maalaiselämä muuttui 1862, kun silloisen Fredriksbergin maatilan halki rakennettiin rautatie ja paikalle tuli junaseisake. Pasilan ruotsinkielinen nimi olikin Fredriksberg vuoteen 1990 saakka, jolloin tilalle tuli nykyinen Böle. Vuonna 1890 seisake muuttui henkilöasemaksi, ja Pasila alkoi kiinnostaa Suomen eturivin arkkitehtejä. Eliel Saarinen suunnitteli jopa päärautatieaseman sijoittamista Pasilaan keskeisemmälle paikalle asemakaavassaan 1918. Sata vuotta myöhemmin nuo keskustaunelmat ovat ainakin osittain toteutumassa, ja paikalle tulee valtaisa keskus pilvenpiirtäjineen. Pasilan asema on alueen keskeinen osa uuden ostoskeskuksen rinnalla.
Ratapiha saa lopullisesti väistyä uuden keskuksen tieltä. Jari Oikuri 2018
Pasilan asema on jo nykyisellään Suomen toiseksi suurin rautatieasema päärautatieaseman jälkeen. Aika näyttää muodostuuko Pasilasta pilvenpiirtäjineen Helsinkiin jopa vilkkaampi keskus kuin vanha keskusta.
”Vanhoja virheitä ei haluta toistaa, ja uuden aseman alle louhitaan metroasema valmiiksi tulevaisuuden toteutuksia varten.”
Tällä hetkellä valtavan rakennustyömaan reunalla kävellessä sitä voi pitää jopa mahdollisena. Pasila on tällä hetkellä Suomen suurin työmaa. Se on myös kallein – poisluettuna ydinvoimalahankkeet. Kulkuyhteydet tulevat olemaan parhaimmat mahdolliset junaratojen yhdistyessä Pasilassa.
Väliaikainen asema. Jari Oikuri 2018
Vanhoja virheitä ei haluta toistaa, ja uuden aseman alle louhitaan metroasema valmiiksi tulevaisuuden toteutuksia varten. Uuden aseman tekemisessä on katsottu selkeästi pitkälle tulevaisuuteen, ja rakennustyö tehdään sen mukaan.
Helsingin kaupungilla onkin suuria suunnitelmia koko Pasilan seudun varalle. Kahden miljardin investoinnilla saadaan Pasilan asukasluvuksi 30 000 ihmistä ja työpaikkojen lukumääräksi peräti 50 000 työpaikkaa. Laskelma kattaa asemanseudun laajemmin konepajalta Ilmalaan. Paikan sydämenä toimii Pasilan asema ja Tripla-kauppakeskus.
Tänä vuonna selviää, minkälaisia pilvenpiirtäjiä alueelle rakentuu suunnittelukilpailun päättyessä. Uusi asema ja Mall of Tripla valmistuvat vuonna 2019. Vuonna 2020 Helsingin siluetti saa korkeat talot keskelle kaupunkia.
Väliaikainen asema. Jari Oikuri 2018
Helsinki ei ole ainoa kaupunki Euroopassa, joka on kehittänyt varakeskustaa helpottamaan vanhaan kantakaupunkiin suuntautuvaa painetta. Pariisissa rakennettiin 1970-luvulla La Défense-niminen kaupunginosa pilvenpiirtäjineen kaupungin bisnes-keskustaksi.
Jari Oikuri 2018
Pasilalla on ollut myös tärkeä rooli Helsingin vanhojen talojen puolustajana. Niitä ei ole tarvinnut purkaa uusien talojen alta vaan Pasilassa on ollut tilaa rakentaa. Suomessa on nyt myös koittanut aika, jolloin rakennetaan reilusti ylöspäin, sillä määräykset ovat höllentyneet. Helsingin keskustan siluetti eli merinäkymä on suojeltu, ja se on estänyt korkeiden talojen rakentamisen. Uusissa suunnitelmissa ne jäävät vanhan kantakaupungin taustalle mereltä katsottuna.
Tulevaisuuden Pasila. Kuva, YIT
Kansikuva: YIT
