Vuonna 1993 Pursimiehenkadulta Fredrikinkadulle muuttanut second hand -myymälä Ruutu-Rouva sisältää todellisia aarteita. Liikkeen perustajalla Raili Leinolla on aina ollut intohimo muotiin ja hän onkin pitkään piirtänyt muotikuvia.

Vasta avattu kauppakeskus Redi ei pelota. Raili Leinolla on vahva usko siihen, että vintage-myymälä pärjää. Leino on luottavaisin mielin siitä, että kivijalkamyymälän arvo asiakkaiden silmissä säilyy suurien kauppakeskusten rakentamisista huolimatta.

”Pitää olla erikoiskauppoja. Ihmiset alkavat taas arvostamaan erilaisuutta ja persoonallista palvelua. Kauppakeskusten palvelu on persoonatonta ja kaupunkikuvakin voi latistua suurten kauppakeskusten avaamisten myötä”, Leino pohtii.

Leinolla on aina ollut tietynlainen vaisto tulevaisuudesta. Elettiin 50-luvun loppua, kun hän piirsi vihreän kotelomekon, tiukahkon. Kotelomekon asusteeksi valikoitui myös vihreät sukat.

”Eihän siihen aikaan kukaan käyttänyt värillisiä sukkia tietenkään, ne tuli vasta 60-70 -luvun taitteessa. Silloinkin olin vähän edellä aikaani. ”

Ennen yksityisyrittäjien liikkeitä valvoi siviiliasuiset poliisit. Leino näyttää minulle niin sanotun ”poliisikirjan”, josta poliisit aina kerran vuodessa tarkistivat vaatteiden määrän ja muita kirjanpidollisia merkintöjä. Hän kertoo, että nykyään kukaan ei valvo enää myymälöitä. Leino ajattelee tämän olevan syy sille, että yksityisyrittäjien liikkeitä on alettu perustaa ympäri Helsinkiä aina vaan enenevissä määrin. Kirja on edelleen Leinolla käytössä.

”Piti osata hallita itseään ja omaisuuttaan ja poliiseja kävi täällä kerran vuodessa. Viimeisen kerran kun niitä kävi täällä, niitä oli kolme. ”

Liikkeessä on kulttuurihistoriallisesti arvokkaita esineitä

”Tämä. Tämä tiara oli kuningatar Elisabet II:n kruunajaisissa vuonna 1953 suomalaisen suurlähettilään rouva Orkomiehen päässä. Orkomies itse antoi tämän minulle myyntiin. Myin tämän eteenpäin silloin Pursimiehenkadulla. Rouva, joka silloin tämän minulta osti, toi sen tänne takaisin myyntiin. Sit mä ajattelin, et en mä sitä viitsi myydä, kun sillä on niin hieno tausta”, kauppias kertoo.

”Nää on Porista. Siellä on sellainen hieno kauppiassuku nimeltään Luserius. Nämä ovat Luseriuksen neitien 1800-luvulla tanssiaisissa pidetyt kukkapidikkeet. Näissä pidettiin kuivattuja tai tuoreita kukkia, riippuen vuodenajasta ja näitä pidettiin sormen päässä tai sitten vyöllä roikkumassa. Hopeisessa lukee 1876 Bertta, Paris. Kultainenkaan ei ole mennyt miksikään. Tässä on helmiäistä ja simpukkaa.”

Rehellisyys, tärkein kaikista

Asiakkaat ovat kiitelleet Leinoa erityisesti siitä, että hän ei koskaan yritä pakolla myydä mitään. Hän kertoo rehellisesti mielipiteensä asiakkaalle aina, eikä usko ”tyrkyttämisen” olevan hyvä tapa tehdä kauppaa.

”Kerran nainen etsi mustaa mekkoa ja mä sanoin hänelle, että nyt sä kyllä näytät ihan papilta. Hän vastasi mulle, että mä olen pappi. Se meni ihan oikein. Arvostan rehellisyyttä tänä päivänä ja mä oon arvostanut sitä aina.”

Ruutu-Rouva, Fredrikinkatu 16, Helsinki