Millaista on opiskella omaa alaa ulkomailla? Taajuus Median juttusarjassa kolmannen vuoden medianomiopiskelijat kertovat kuulumisistaan vaihdossa. Sarjan toisessa osassa on vuorossa kevääksi Viroon lähtenyt Katri Ojanen.
Missä olet vaihdossa?
Olen vaihdossa Tallinnan Baltic Film and Media Schoolissa. Vaihtoni kestää kuusi kuukautta. Filmikoulu kuuluu Tallinnan yliopistoon ja toimii samoissa tiloissa. Olin kuullut aiemmin vain hyvää Baltc Film and Media Schoolista, ja sillä on maine suhteellisen vaativana ja työläänä opiskelupaikkana. Tahdoin haastaa itseäni ja päätin kokeilla, millaista opiskelu koulussa oikeasti on.
Millaista opiskelu on?
Opiskelu on tiukkaa. Paras esimerkki on dokumenttihistorian kurssi, jolla katsotaan 15 kappaletta 1900-luvun dokumentteja ja jokaisesta kirjoitetaan 6000 merkin essee. Vaikka opiskelu on työlästä, uskon, että monessa asiassa olen oppinyt enemmän kuin koskaan. Tulen kaipaamaan aivonystyröitä haastavia luentoja. Hauska kurssi oli myös ”Audiovisual storytelling”, jonka aikana jokainen opiskelija käsikirjoitti lyhytelokuvan. Erona Suomen ammattikorkeakouluun on esimerkiksi se, että tunnit ovat 100 % lähiopetusta. Toki, kun yliopistossa ollaan, opiskelijan on mahdollista joidenkin luentojen osalta valita, tuleeko paikalle vai ei. Opettajat sen sijaan ovat paikalla aina. On positiivista, että palautetta annetaan aktiivisesti – vaikka välillä on nahka vereslihalla ja korvat punaisena palautteesta, niin positiivistakin palautetta olen sentään saanut.
On positiivista, että palautetta annetaan aktiivisesti – vaikka välillä on nahka vereslihalla ja korvat punaisena palautteesta, niin positiivistakin palautetta olen sentään saanut.
Onko jokin opinnoissa ihmetyttänyt?
Opettajien tiukka auktoriteetti muistuttaa opiskelusta 90-luvun Suomessa. Toisinaan selviää helpommalla, kun tekee, eikä kyseenalaista. Suomessa pidän siitä, että opiskelijan oma ajattelu on hyväksyttävämpää, ellei jopa suotavaa.
Mitä taitoja uskot saavasi juuri vaihtokoulustasi?
Luottamusta siihen, että selviän hyvin kansainvälisissä työryhmissä. Myös itseluottamus on kasvanut. Kurinalaisuus on palannut omaan tekemiseen ja ajanhallinta on löytänyt mukavan, joskaan ei täysin stressittömän, uomansa.
Missä asut?
Asun Kaarli-kirkon takana Toompean mäen vieressä. Vuokrasin asunnon yksityiseltä puolelta. Asunnon hankinnan aloitin jo varhain syksyllä käyttäen paikallista KV24.ee -sivustoa hyväksi. Haasteena oli saada asunto alle vuoden vuokrasopimuksella. Asunnon hankinnassa ja siihen liittyvissä paperitöissä on osoittautunut suureksi hyödyksi se, että osasin jo tuolloin viron kieltä jonkin verran. Tallinna vaihtokohteena on hyvä perheelliselle, sillä kaupungista pääsee näppärästi Helsinkiin. Tarvittaessa voin piipahtaa viikottain kotona Kirkkonummella ja vieläpä edullisesti. Lähes aina matkalipun saa 10 eurolla tai jopa halvemmalla per suunta.
Oletko saanut Tallinnasta ystäviä?
Olen ystävystynyt muiden opiskelijoiden kanssa, jotka ovat samoilla kursseilla. Joidenkin paikallisten kanssa olen myös tehnyt tuttavuutta, esimerkiksi Kassmaania-puodin pitäjien kanssa ja lyhytelokuvan käsikirjoittajan perheen kanssa. Tahti koulussa on kuitenkin ollut sellainen, etten ole iltaisin hakeutunut erityisesti mihinkään rientoihin, joitakin elokuvailtoja lukuunottamatta.
Mitä olet tehnyt vapaa-ajalla?
Olen kävellyt paljon ympäri Tallinnaa. Kävellen löytää kivoja kohteita. Suosikkejani ovat Stroomin ranta, Merimetsän alue, Kalamajan alue… Olen myös tutustunut tallinnalaisten vegaaniravintoloiden tarjontaan ja löytänyt omat suosikkini. Mieheni kanssa olen tehnyt kävely- ja tutkimusretkiä, jotka ovat poikkeuksetta sisältäneet uuden ravintolan testaamisen. Iltaisin minun tulee luettua paljon ja katsottua erilaisia sarjoja referenssinä opintoihin liittyen. Ja tottakai kudon aika paljon, kuten Suomessakin!
Mitä ajattelet Tallinnasta?
Tiedän, että tulen kaipaamaan Tallinnan kaiken mahdollistavaa ilmapiiriä. Pidän Tallinnasta, jopa enemmän kuin Helsingistä. Arkkitehtuuri on mukavasti uuden ja vanhan sekoitusta ja tuntuu, että uutta tutkittavaa ja ihmeteltävää löytyy jatkuvasti. Teatteri- ja elokuvaliput ovat paljon edullisempia kuin Suomessa. On ihanaa, että kivenheiton päässä on paljon lanka- ja käsityökauppoja. Arki Tallinnassa on helppoa: on ihanaa kokata paikallisista raaka-aineista hyvää ruokaa. Tuoreet marjatkin maksavat paljon vähemmän kuin Suomessa. Nautin siitä, että kaikki on lähellä ja joka paikkaan voi mennä kävellen. Tosin voisin myös käyttää joukkoliikennettä ilmaiseksi, sillä hankin Viron henkilöllisyystodistuksen.
Arki Tallinnassa on helppoa: on ihanaa kokata paikallisista raaka-aineista hyvää ruokaa.
Mikä ulkomailla asumisessa on ollut haastavaa?
Haastavaa oli aluksi kaikki paperityöt, kuten asuinpaikan rekisteröinti ja Viron henkilöllisyystodistuksen hankkiminen paikallisesta maahanmuuttovirastosta. Vieläkään en ole hankkinut perearstia eli perhelääkäriä, joka pitäisi valita lääkäreistä, jotka tarjoavat palveluita omasta asuinkaupunginosasta. Välillä tallinnalaisissa asunnoissa haastavaa on asuntojen lämmitys – Tallinnassa asuntoja ei lämmitetä ihan samalla tavalla kuin Suomessa. Asunnon lämmitykseen kuluu paljon rahaa vuokran lisäksi, varsinkin jos asuu Stalinin aikaisessa vanhassa kerrostalossa. Kylmä ei ole ollut, mutta viileämpään asumiseen tottuu väistämättä.
Mikä on ollut paras kokemuksesi vaihdon ajalta?
ESTILC-kielikurssi, joka pidettiin tammikuussa Tartossa, oli super! Tutustuin siellä moneen ihanaan ihmiseen ja kurssiin kuului monipuolinen kulttuuriohjelma, jonka seurauksena olen käynyt enemmän museoissa ja hauskoissa ravintoloissa kuin koskaan. Tartossa sijaitsevaa Viron kansallismuseoa eli ERM-museoa suosittelen jokaiselle. Museoon kannattaa varata ainakin pari päivää aikaa. Kauniiseen Tartoon aion myös ehdottomasti palata.