Synnymme puhtaina ja viattomina tähän maailmaan. Alkuvaiheessa elämme vanhempien huomiosta ja rakkaudesta, mutta kuinka varhain meitä aletaan valmistelemaan yhteiskunnan palvelukseen? Onko riittämättömyys seurausta kodin vaativasta ilmapiiristä?
”Kun perheeni huomasi että olen lahjakas, mikään ei enää tuntunut olevan tarpeeksi hyvää, aina odotettiin parempia tuloksia.”
”Vanhempani ovat aina odottaneet minulta koulussa menestymistä sekä vanhimpana sisaruksena elämässä yleisesti pärjäämistä. Tästä johtuen koen paineita suoriutua yhteiskunnan asettamista odotuksista, kuten työllistymisestä sekä muiden elämän osa-alueiden samanaikaisesta hallitsemisesta.”
Tälläisten tapausten kautta on hyvä kysyä itseltään, enkö ollut tarpeeksi hyvä, ennen kuin aloit vaatia minulta suorituksia ja olenko hyväksytty vasta, kun olen hyödyksi jollekin?
”Ahdistaa, itkettää, tuntuu tosi pahalta”
Uskon, että tämä aihe koskee aivan jokaista ihmistä. Tämä aihe ei rajaudu vain tekemiseen, koska sen pitkät lonkerot voivat kietoutua meidän syvimpiin itsetuntomme ja minäkuvan osiin. Ulkonäköpaineet, mielenterveys, jaksaminen, sopeutuminen ja koko olemassaolo on yhtä pohdintaa siitä että, olenko riittävä?
Onko riittämättömyys evoluution muodostama eloonjäämiskamppailun sivutuote vai ihmisen kehittyneen itsetietoisuuden synnyttämää yliajattelua?
”Harrasta, näytä hyvältä, ole asiallinen, edustava, fiksu, ja muodikas, ole läsnä, leivo, siivoa, leiki kotia, ole sosiaalinen ja kouluttaudu. Kaikilla on erilaiset vaatimukset minulle. Nykyään ymmärrän, ettei minun täydy venyä joka suuntaan.”
Riittämättömyys herättää usein paljon tunteita, sillä se osuu lähelle meidän henkilökohtaisinta tasoamme. Olisi siis hyvä löytää loogisia tapoja käsitellä tätä aihetta, kun reflektoimme jotakin osa-aluetta itsestämme. Mitä vertaamme itsestämme ja mihin? Näiden pohdintojen kautta meille selkeytyy konkreettinen kuva siitä, mistä nämä tunteet todella muodostuvat.
”Riittämättömyyden tunne tulee helposti myös kateuden ja vertailun kautta, kun ajattelee, ettei pysty johonkin samaan kuin mitä joku toinen.”
Tärkeintä on osata hyväksyä riittämättömyys itsessämme. Onko olemassa asioita, joihin voimme itse vaikuttaa ja miten käsittelemme emotionaalista riittämättömyyttä? Koen itse helpottavaksi sen, että voin hyväksyä oman keskeneräisyyteni ja sen, että tämä tunne on ihmiselle ominaista. Voin kuunnella sen ääntä ja päättää uskonko siihen vai en. Nopeatempoisessa elämässämme kuitenkin unohdamme olla usein läsnä, eikä meillä ole tarpeeksi aikaa syventyä tarkkailemaan ajatuksiamme.
Riittämättömyys on hyvä motivaattori, jos haluat jotain todella intohimoisesti, mutta välillä erittäin ikävä kaveri, joka supattaa korvaan syytöksiä ja antaa raipan iskuja. On hyvä löytää sisältämme lämmin ja turvallinen aikuinen, joka pitää huolta siitä, että saisimme välillä rauhan. Sinun ei tarvitse aina olla jollakin tavalla suhteessa muihin.
Ole siis rohkeasti aito oma itsesi ja muista tehdä voimavarojasi kunnioittavia valintoja.
Lainaukset ovat anonyymejä vastauksia tekemääni kyselyyn.
Kuvat: Aapo Kosonen
