Endometrioosin diagnoosiviive on 6-9 vuotta, vaikka sairaudesta kärsii suomessa jopa 200 000 ihmistä. Endometrioosi on kohdun limakalvon sirottumatauti, jossa kohdun limakalvon kaltaista kudosta kasvaa kohdun ulkopuolella esimerkiksi munasarjoissa sekä kohdun, suolen ja virtsarakon pinnoilla.
Sairauden kanssa kamppaileva Sonja Karppanen, 29, kärsi vuosia voimakkaista kiputiloista. Läpi peruskoulun ja lukion hän kävi kuukausittain terveydenhoitajan vastaanotolla. Terveydenhoitajat ja lääkärit kirjoittivat särkylääkkeitä, kertoen kipujen olevan normaali osa kuukautisia. Käytyään tuloksetta usealla gynekologilla Karppanen sai vihdoin apua uudelta työterveyslääkäriltään. Työterveyslääkärin lähetteestä Karppanen pääsi tutkimuksiin naistentautien poliklinikalle ja hän sai endometrioosi diagnoosin.
”Endometrioosi ei ole vain fyysinen sairaus. Se vaikuttaa kokonaisvaltaisesti yksilön elämään ja hyvinvointiin. Vaikka kipu olisikin vain yhdessä kehon osassa, sen tuoma rasite vaikuttaa koko jaksamiseen. Kyseessä on krooninen koko elämän mittainen sairaus.”
Gynekologisia sairauksia stigmatisoivassa yhteiskunnassa on vaikeaa pyytää apua
Karppasen mukaan yhteiskunnan luoma häpeä kuukautisiin sekä gynekologisiin vaivoihin vaikeuttaa osakseen avun hakemista. Lääketiede on ollut alun perin miesten luoma ala, jolloin lääketiede on muodostunut laajalti miehen kehon ympärille. Häpeä ja tiedon puute gynekologisista vaivoista, sekä kuukautisista kulkee sukupolvelta toiselle, eikä asiasta puhuta nykypäivänäkään tarpeeksi.
”Suomessakin isovanhempiemme nuoruudessa kuukautissiteet haettiin kaupasta tiskin takaa piilosta pyytämällä ”niitä”. ”
Osakseen myös gynekologisten kipujen luonnollistaminen vaikuttaa Karppasen mukaan avun hakemiseen. Hänen mukaansa yhteiskunnassamme on sosiaalisia käsityksiä siitä, minkä asteista mistäkin johtuva kipu on. Kipua ei kunnioiteta subjektiivisena kokemuksena ja usein gynekologisia kipuja vähätellään. Karppanen on itsekin saanut osansa vähättelyä.
”Ajattelin että näin sen nyt vaan kuuluu mennä. Luulin olevani heikko, kun en kestänyt normaaleja kuukautiskipuja.”
Karppasen mukaan sosiaalinen media mursi vuonna 2016 hiljaisuuden muurit. Ihmiset uskaltautuivat keskustelemaan aiheesta ja luonnollisesti valtamedia seurasi perässä. Endometrioosi sai pikkuhiljaa lisää näkyvyyttä, mutta edelleenkään aihe ei ole tarpeeksi mukana poliittisessa- tai opintosuunnitelma keskustelussa.
Karppanen toimii nykyään gynekologisen potilasjärjestön Korento ry:n puheenjohtajana. Hän kertoo Korennon ja Tunne rintasi ry:n julkaisseen yhdessä opetuskäyttöön suunnatun opetuspaketin, jossa puhutaan rintaterveydestä, kuukautisista ja gynekologisista sairauksista ja oireyhtymistä.
”Terveystiedon tunneilla tulisi opettaa mitä kuukautisiin liittyviä oireita on ja mitkä niistä ovat oikeasti normaaleja. Kenenkään velvollisuus elämässä ei ole kärsiä kivusta. Jos sinulla on kipuja, jotka vaikuttavat kykyysi toimia ja olla, siihen tulee aina reagoida.”
