Ihminen nukkuu kolmasosan elämästään. Tai ainakin pitäisi nukkua. THL:n tutkimuksen mukaan kuitenkin joka neljäs työikäinen ihminen kärsii uniongelmista. Tähän on viime vuosina haettu apua erilaisten unenseurantasovellusten avulla. Ylenpalttisella nukkumisen seuraamisella voi kuitenkin olla myös haitallisia vaikutuksia.
Erilaiset unitottumuksien seuraamiseen tarkoitetut sovellukset ja laitteet ovat kasvattaneet suosiotaan tasaisesti viime vuosien aikana. American Academy of Sleep Medicinen (AASM) tutkimuksen mukaan vuonna 2023 jopa 35 prosenttia amerikkalaisista on käyttänyt elektronista laitetta unen seurantaan.
Unenseuranta on myös tuottoisaa: maailmanlaajuinen unenseurantasovellusten markkina-arvo oli 2,4 miljardia Yhdysvaltain dollaria vuonna 2021 ja lukeman odotetaan kasvavan vuosittain 18 prosentilla.
Yksi suosituimmista seurantaan käytettävistä laitteista on Oura Ring. Älysormuksen on kehittänyt kotimainen Oura Health Oy ja sen on tarkoitus kerätä käyttäjän terveystietoja aktiivisuusrannekkeen ja sykemittarin tavoin siirtäen datan Bluetoothin avulla älypuhelinsovellukseen.
THL:n tutkimuksen mukaan joka neljäs työikäinen ihminen kärsii uniongelmista. Kuva: Iida Nousiainen
Applikaatioiden hyötyjen lisäksi laajempaan keskusteluun ovat nousseet myös oman elämän ja terveyden liiallisen seurannan haitat. Muun muassa mielenterveys- ja ravitsemustukea nuorille aikuisille tarjoava Be Well Collective on nostanut esiin artikkelin, jossa unihäiriöihin erikoistunut tohtori Guy Leschziner kertoo jatkuvan unen seurannan voivan aiheuttaa ahdistusta sekä unettomuutta.
Journal of Clinical Sleep Medicine puolestaan julkaisi vuonna 2017 tutkimuksen siitä, miten unen seuranta vaikutti negatiivisesti ihmisten unitottumuksiin. Tutkimuksessa tälle tilalle annettiin nimeksi Orthosomnia, joka tarkoittaa epäterveellistä pakkomiellettä täydellisen unen saavuttamisesta.
Psykologi Minna Viljakainen on huomannut ilmiön vaikutukset myös omassa työssään.
“Erilaiset älylaitteet, jotka mittaavat unta voivat toimia ihan hyvin motivoivina tekijöinä, jos ne herättelevät ihmistä huomaamaan, että nukkuu liian vähän tai uni on katkonaista. Siinä vaiheessa, jos älylaitteen ja tulosten tuijottaminen alkaa vaikuttaa niin, että unestakin tulee suorittamista eli stressi itsessään, sillä voi olla jopa unta huonontava vaikutus.”
Be Well Collectiven artikkelissa Psykologi Chris Noone esittää kritiikkiä erilaisista mielialanseuranta-applikaatioista siksi, että ne voivat estää ihmisiä hakemasta ammattiapua mielenterveysongelmiin, joihin univaikeudetkin usein liittyvät. Applikaatio ei kuitenkaan korvaa ammattilaisten yksilöllistä, personoitua apua. Näin sovellukset myös voivat kääntyä käyttäjäänsä vastaan.
Jos sovellus kertoo, että olemme nukkuneet huonosti, voi toimia placebona ja saada meidät käyttäytymään ikään kuin olisimme nukkuneet huonosti – vaikka näin ei olisikaan. Ne eivät myöskään tarjoa paljon käytännön tukea, vaan vain tietoa siitä, miten hyvin olemme nukkuneet edellisenä yönä, korostaa Leschziner.
Saman toteaa myös Viljakainen, joka muistuttaa, että jokaisella meistä on välillä huonoja öitä, ja se on normaalia.
”Paras oman unen mittari on se, heräätkö kuitenkin pääsääntöisesti virkistyneenä aamulla. Jos et, niin voit miettiä, miksi.”
Iida Nousiainen
