“Vituttaa, et sä et vihastu tästä.”
Olen vastaanottanut useita samantapaisia viestejä elämäni aikana. Viimeisimmän jälkeen yritin kimpaantua. Yritin vihata toisen ihmisen toimintaa itseäni kohtaan, koska tunsin olevani siihen velvoitettu. En kuitenkaan tuntenut vihaa. Tunsin kiintymystä ja ymmärrystä toista ihmistä kohtaan. Sitten oma nallekarhumainen käyttäytymiseni alkoi ärsyttää. Olen kiltti, sovitteleva ja hellä mies. Hyi! Minut nähdään kylpyvedenhaaleana yhteiskunnan jäsenenä, koska en ota mistään tuntuvasti itseeni. Yritän aina puhua ongelmat auki ja katsoa asioita toisen ihmisen näkökulmasta. Yök!
Kun kiltti mies vihastuu, hän kylpee siinä.
En halua päästää vihaa elämääni, koska tiedän sen polttavan kaiken muun tieltään. Vihasta tulee prioriteetti, joka vie ajan ja henkiset resurssit. Siksi pidän vihaa kurissa ja löydän aina tien sen ympäri. Se vasta muita suututtaa!
Kolikolla on tässä asiassa mielenkiintoinen kääntöpuoli: koska en osaa vihata, minut nähdään tunnevammaisena. Yhteiskunta tarjoaa kursseja vihanhallintaan, mutta ei mitään koulutusta vihan järjestelmälliseen integrointiin omaan arkipäivään. Sitä kuitenkin vaaditaan, jotta ihmistä voidaan pitää tasapainoisena yksilönä. Sitten kun naama komeilee Alibin kannessa, niin voidaan myöntää tilanteen menneen liian pitkälle.
Viha on oikeutettu tunne, jota tulee ymmärtää, vaikka olisi kiltiksi kasvatettu. Tässä se ongelma lepääkin. En ymmärrä vihaa, koska en ole antanut sille mahdollisuutta. Tämän raskaan tunteen välttely on tuntunut helpommalta kuin sen tutkiminen ja ymmärtäminen. Otin asiakseni asentaa hyppysellisen vihaa tunteisiini. Miten sitä tuodaan hallitusti omaan arkipäivään?
Länsimaalaista vihaa oikeaoppisesti jaettuna
Yritän virittää tunnelmaa astetta tummemmaksi. Nostan sykettä katsomalla Antti Tuiskun uusimman musiikkivideon, mutta se ei kallista kuppia tarpeeksi. Tunnen kuitenkin olevani valmis seuraavaan tasoon. Viha tarvitsee kohteen, joka toimii laukaisevana sekä vastaanottavana elementtinä. Kohteena voi toimia lähes mikä vain. Skaala voi kattaa kaiken naapurin jatkoista siihen kiinalaiseen tarranauhan valmistajaan, jonka tuotteen pitävyyttä koskevat ominaisuudet olivat valhetta. Nyt!
Miten tarranauhan valmistanut kiinalainen Herra Wong voi odottaa menestystä tarranauhan valmistuksessa, jos hän ei ymmärrä, miten kaksi asiaa kiinnitetään toisiinsa? Oliko tämä mies myymässä sahanpurua parkettina, kun koulussa käytiin fysiikan perusteita läpi?! Siellä Herra Wong tälläkin hetkellä hieroo kosteita viiksiään valtakunnassaan, jonne länsimaalaiset eksyivät tyhjien lupauksien sokeuttamina.
Minä saan kostoni, Herra Wong! Kirjoitan tarranauhastasi murskaavan arvion nettiin, ja annan maailman tehdä päätöksen. Alan päästä makuun.
Kohtuullisuus on vihaamisessakin tärkeä sana. Tarvittaessa kirjoitan passiivis-aggressiivisen arvostelun tarranauhasta, mutta en mene kirveellä kenenkään etuovesta sisään. Tänään annoin pienen virran syntyä, mutta pidän edelleen tulvaporteista kiinni.
