Commodore 64 saapui Suomeen joulukuussa 1983 ja oli Suomen väkilukuun nähden maailman myydyin tietokone. Karkeasti otettuna joka kymmenellä suomalaisella oli kyseinen tietokone. Tämä suomalaisen tietoyhteiskunnan historiallinen sivuhaara tahtoo jäädä usein Nokian saavutusten varjoon.
Tietokirjailija Juho Kuorikoski.
”Kuusnelonen arkipäiväisti tietokoneet ja tietotekniikan Suomessa. Sen kautta tietokoneet tulivat kylmistä erikoisliikkeistä suoraan markettien hyllylle”, kertoo tietokirjailija Juho Kuorikoski, jolle Commodore 64 – Tasavallan tietokone on neljäs tietotekniikasta ja peleistä kertova kirja.
Commodore 64 (Kuva: PrixeH)
Tänä vuonna julkaistavaan kirjaan on haastateltu kymmeniä ihmisiä, jotka ovat olleet kuusnelosen kanssa tekemisissä. Tasavallan tietokone käsittelee ihmisiä aina tutkijoista maahantuojiin, kuten myös henkilöitä, joille Commodore 64 on ollut vaikuttamassa uravalintaan. Esimerkiksi F-Securen tutkimusjohtaja Mikko Hyppönen ura pohjautuu kuusneloseen ja hänet on haastateltu kirjaa varten.
Tietoyhteiskunnan nostaja
80-luvun puolessa välissä Nintendo Entertainment System valtasi maailmaa, mutta Suomessa konsoli ei noussut suureen suosioon kalliiden pelien takia. Halpuutensa lisäksi Commodore 64 mahdollisti muun muassa omien pelien tekemisen helpommaksi, mikä oli yksi syy suomalaisen peliteollisuuden synnylle. Pelejä tehtiin korpulle, mutta suurimmalle osalle suomalaisista kuusnelosen omistajista c-kasettipelit olivat yleisimpiä. Pelejä pystyttiin kopioimaan radiotaajuksien avulla nauhurista nauhuriin ja näin ovat syntyneet ensimmäiset fyysiset kotitekoiset pelit. Näin Commondore 64:sta tuli Suomen myydyin tietokone.
Juho Kuorikosken perhe kuului niihin, joilla Commodore 64 pelit pyöritettiin C-kasetilla. (Kuva: Toni Saarikko)
Myös Kuorikosken perhe kuului lapsuudessa tähän ”joka kymmenenteen” perheeseen, jotka omistivat Commodore 64:n. Juho kertoo, että oli kysynyt vanhemmiltaan, olisiko vanha tietokone mahdollisesti vielä tallessa vintin perukoilla, mutta epäonneksi se oli ehditty jo hävittää. Monien sattumien kautta Kuorikosken harrastuksesta tuli ammatti, mutta se kaikki lähti Commodore 64:stä.
” Olen melkein syntymänörtti. Lapsesta asti olen ollut kiinnostunut scifistä ja peleistä. Vaikuttavin tekijä varmaan on Pelit -lehti. Sen lisäksi luin tietokonepelien vuosikirjoja kirjastossa ja se teki lähtemättömän vaikutuksen. Sillä tiellä ollaan edelleen.”
Suomi tunnetaan maailmalla muun muassa Nokian tuoman puhelinteknologian myötä. Pelirintamalla Suomen tunnetuimpiin peleihin kuuluvat Angry Birds, Max Payne ja FlatOut. Juho Kuorikoski myöntääkin, että Nokia on ollut suuri vaikuttaja tietoyhteiskunnan kehittämisessä. Kuorikoski lisää, että Commodore 64:lla on ollut tästä huolimatta vähintään yhtä suuri merkitys kuin Nokialla.
Commodore 64:lle on julkaistu ainoa suomalaiseen elokuvaan perustuva peli.
Nouseva Retropeli-trendi
Vanhat videopelit ovat nyt nousussa. Esimerkiksi Nintendo julkaisi syksyllä 1980-luvun Nintendo Entertainment Systemistä uusintaversion. Retro-pelien harrastajaryhmien määrä on noussut kovalla vauhdilla ja vanhojen videopelien hinnat ovat nousseet samassa tahdissa tähtitieteellisiin lukuihin.
”Retro on tänä päivänä muotia. Jollain tavalla ihmiset haluavat palata lapsuuteen. Esimerkeiksi käyvät vinyylilevyt ja Polaroid-kamerat. Ihmisillä on tietynlainen nostalgian kaipuu. Voisi sanoa, että retropelivillitys on osa laajempaa ilmiötä”, Kuorikoski pohtii.
Tänä päivänä monet julkaisukanavat ovat pullollaan harrastajien tekemiä juttuja koskien retropelejä. Muun muassa Yotubesta löytyy paljon videoita, jossa esitellään vanhoja pelejä itsessään, sekä niiden hyviä ja huonoja puolia. Monissa videoissa käydään niin pelien kuin peliyhtiöiden historiaa läpi ja niiden vaikutusta tähän päivään. Kuuluisimmiksi nimiksi ovat nousseet Youtubessa James Rolf ”Angry Video Game Nerd”, Patrick Contri ”Pat The Nes Punk” ja Norman Caruso ”The Gaming Historian”.
Edellä mainituista Patrick Contri on julkaissut Nintendo Entertainment Systemiin perustuvan tietokirjan. Tämä kertoo paljon siitä, että peliaiheisille tietokirjoille löytyy kysyntää. Kuorikoski mainitsee, että on saanut paljon hyvää palautetta jo edellisistä teoksista, samoin kuin meneillään olevasta teoksesta. Tasavallan tietokoneen joukkorahoitus on Juho Kuorikosken mukaan mennyt odotettua paremmin. Toisinaan retron tarkoitus on muistella mennyttä aikaa tietyllä haikeudella. Monissa Youtube-videoissa retropelien lisäksi pelaajat kertovat menneestä paremmasta ajasta, jolloin kaikki oli helpompaa. Juho Kuorikoski muistelee, että ennen aivan kaikki ei ollut paremmin.
”Ei se menneisyys aina niin ruusuista ole ollut. Kavereiden kanssa pelattiin joku aika sitten Megaman kakkosta. Se oli niin hyvä silloin. Olihan ne ensimmäiset 20 minuuttia ’ihan kiva’ pelikokemus, mutta nopeasti muisti myös sen, kun lapsena otti niin lujaa päähän, kun se peli oli niin vaikea. Silti pelisuunnittelu oli niin puhdasta, ja silloin sitä tehtiin pelimekaniikan ehdoilla.”
Tältä Commodore 64 näyttää käynnistyttyä.
Commodore 64:lla pelin aloittaminen saattoi kestää jopa kaksikymmentä minuuttia ennen kuin peli saattoi alkaa. Viiden minuutin jälkeen ruutuun saattoi tulla monelle tuttu latausvirhe. Kuorikoski muistelee, että meni pitkään, ennen kuin pelaamisesta tuli niin sanotusti helppoa. Juho Kuorikosken mukaan suomalaisella pelialalla on mennyt erittäin hyvin jo useita vuosia ja kasvu jatkuu. Kuorikosken mukaan kotimaisen menestyksen avainsana on auttaminen. ”Kilpailun sijasta me keskitymme auttamaan pelien kehittelyssä.”
Tänä päivänä tietokoneet kertovat meille oma-aloitteisesti, mikäli teemme jonkin virheen tai ohjelma lakkaa toimimasta. Commodore 64:sen historiaan kiteytyy suomalaisten kiinnostus ja sinnikyys tietotekniikkaa kohtaan. Suomalaisen tietotekniikan osaamisen taustalla seisovat kuusnelosen lisäksi ne nörtit, jotka jaksoivat tutkia ja koodata tätä harmaata kotimicroa.
Juho Kuorikosken tietopelikirjat:
- Sinivalkoinen pelikirja (2014)
- Finnish Video Games − A History and Catalog. (2015) (Englannin kielinen verios Sinivalkoinen pelikirjasta)
- Suuret seikkailupelit. (2015)
Juho Kuorikoski toimii vakituisena Pelit-lehden avustajana ja hän on Järviseudun Sanomien päätoimittaja.
